Kuntaliiton selvitys:
Valtaosa peruskoululaisista asuu yhä kävelymatkan päässä koulusta - vaikka lapsimäärä vähenee, kouluja tarvitaan edelleen kaikkialla Suomessa
Valtaosa perusopetuksen oppilaista asuu edelleen kävelymatkan päässä koulusta, vaikka koulujen määrä onkin vähentynyt useissa kunnissa. Tulevina vuosina ikäluokat pienenevät entisestään, mikä asettaa kunnille paineita tarkastella kouluverkkoa ja opetuksen saavutettavuutta. Kuntaliitto arvioi, että perusopetuksen yhteistyötarpeet lisääntyvät, kun kouluikäisten lasten määrä vähenee radikaalisti seuraavien vuosien aikana.
Joka kymmenennellä koulumatka yli viisi kilometriä
Vuonna 2021 kaikista peruskouluikäisistä (7-15-vuotiaat) noin 82 prosenttia asui alle kolmen kilometrin päässä peruskoulusta. Vain kymmenen prosenttia kaikista peruskouluikäisistä asui vuonna 2021 yli viiden kilometrin päässä peruskoulusta.
Alakouluikäisistä 87 prosenttia asui alle kolmen kilometrin päässä koulusta. Yläkouluikäiset asuivat hieman useammin pidemmän matkan päässä koulusta. Silti neljällä viidestä yläkouluikäisestä koulu on alle kolmen kilometrin päässä.
Perusopetuksessa noin viidesosa oppilaista eli hieman yli 100 000 oli vuonna 2021 koulumatkaetuuden piirissä.
Uusimaa erottuu muista maakunnista. Uudellamaalla asuu noin kolmannes peruskoulua käyvistä. Peräti 93 prosenttia Uudellamaalla asuvista peruskouluikäisistä asuu alle 3 kilometrin päässä koulustaan. Erityisesti suurimmissa kaupungeissa pystytään hyödyntämään joukkoliikennettä oppilaiden kuljettamiseksi.
Tiedot käyvät ilmi selvitystyöstä, jossa on tarkasteltu väestötietoja ja peruskouluverkkoa paikkatietojen perusteella. Tavoitteena oli saada käsitys nykyisestä koulujen sijainnista suhteessa perusopetuspalveluita tarvitseviin. Luvut perustuvat asuinpaikkoihin suhteessa nykyiseen kouluverkkoon.
Kouluverkko on muuttunut kunnissa
Kouluverkossa on tapahtunut hyvin erilaisia muutoksia eri puolilla Suomea riippumatta siitä, onko kunnan lapsimäärä ollut kasvava tai vähenevä. Etäisyys ei yksinomaan kuvaa perusopetuksen saavutettavuutta vaan päivittäinen matka-aika on rajattu laissa. Sen lisäksi kunta on voinut määritellä paikallisesti, miten palvelut tulee olla saatavissa.
– Vielä 2010-luvulla koululaisten määrä kasvoi. Selvityksen perusteella yli 5 kilometrin etäisyydellä asuvien peruskouluikäisten määrä kuitenkin väheni. Tämä todennäköisesti kuvaa asutuksen keskittymistä koululaisikäluokassa, erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta pohtii.
– Osa kuntien palveluverkon muutoksista ovat olleet sen kaltaisia, että oppilaat ovat voineet kulkea kävellen kouluun, vaikka oppilaiden koulu on vaihtunut. Myös lakkautettuihin kouluihin on kuljetettu oppilaita, jolloin kuljetusoppilaalle on suunniteltu uusi koulumatkareitti vaihtuneeseen kouluun. Muutos ei välttämättä lisää kuljetustarpeita, Sjöström lisää.
Koululaisten raju väheneminen pakottaa uusiin järjestämistapoihin
Koululaisikäluokkien koko supistuu vuosien 2021–2030 aikana voimakkaasti. Selvityksen perusteella määrällinen vaikutus on suurin alle 3 kilometrin etäisyydellä eli peruskoulujen lähialueella.
– Tieto siitä, että syntyvyyden laskun vaikutus näyttäisi olevan näin voimakas koulujen lähialueilla 2030-luvulle tultaessa, saattaa yllättää. Suurin osa kunnista on tulevaisuudessa sen edessä, että lasten määrä pienenee koulujen lähialueella, Sjöström tiivistää.
Kuntaliitto kannustaa kuntia kartoittamaan yhteistyön paikkoja jo ennalta ja tällä tavalla valmistautumaan lapsimäärän vähenemiseen.
– Haluamme edistää joustavien opetusmuotojen käyttöönottamista, sillä väestöennusteiden valossa lapsimäärä vähenee radikaalisti kaikkialla muualla paitsi suurimmissa kaupungeissa ja kunnissa. Jotta kunnilla on tarjota jokaiselle lapselle laadukasta opetusta, on viisasta lähteä miettimään, miten oppimisen ja opetuksen edellytykset voidaan taata.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Mari Sjöström, p. 050 575 8622
Kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki, p. 046 921 4443
Uutta Kuntaliitolta
Suomalaiset hallitsevat lajittelun
Lukiokoulutus ja talousarviovuosi 2025
Kuntaliitto vaikuttaa aktiivisesti myös EU:ssa – Tapasimme suomalaismepit Strasbourgissa
Mikä jumitti vos-uudistuksen?
Vahvistunut väestöennuste eriyttää kuntia entisestään
11 pelkoa, miksi normienkevennystä ei haluta tehdä – Ja ratkaisu pelon voittamiseen
Tahto on sitä, että selvittelyn ylle vedetään työhaalarit
Perusopetuksen järjestäminen kuntien yhteistyönä
Tämän julkaisun tarkoituksena on antaa tietoa kuntien julkisoikeudellisen yhteistoiminnan mahdollisuuksista perusopetuksen järjestämiseksi.
Mistä ratkaisuja koulusegregaatioon? -seminaari 19.-20.11.
Alueellinen eriytyminen ja koulusegregaatio ovat yhteiskunnallisia haasteita, jotka kohdataan kunnissa.
Muutoksenhakuohjemallit varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimialalla
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää