Selvitimme: Vaikuttamisen mahdollisuus motivoi kuntavaaliehdokkaita –päätöksentekokulttuuri ja häirintä haastavat

Mikä motivoi luottamushenkilöitä ehdolle kuntavaaleissa, ja mitkä tekijät vähentävät halukkuutta hoitaa luottamustehtäviä? 

Tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta selviää 1700 luottamushenkilön ja johtavan viranhaltijan näkemykset luottamushenkilötyöstä sekä aikeet asettua ehdolle ensi kevään vaaleissa. 

Yli puolet vastanneista kunnanvaltuutetuista valmiina jatkoon

Yli puolet (51 %) kyselyyn vastanneista, tällä hetkellä toimivista kunnan- ja kaupunginvaltuutetuista aikoo asettua ehdolle uudelleen kevään 2025 kuntavaaleissa, mutta joka viides (21 %) ilmoittaa, ettei aio jatkaa. Runsas neljännes (28%) harkitsee vielä ehdokkuuttaan. 

Vuosien 2017 ja 2021 kuntavaaleissa ehdokkaina olevista istuvista valtuutetuista 74 prosenttia haki jatkopaikkaa, joten ehdokkuushalukkuus näyttäisi vastaavan hyvin edellisten kuntavaalien toteumaa.

"Uusille kuntavaaliehdokkaille on siis tilaa ja tarvetta. Kolmissa viimeisimmissä kuntavaaleissa uusien valtuutettujen osuus valituista valtuutetuista on ollut noin 44 prosenttia valituista. Aiempien tutkimusten valossa tiedämme myös sen, että piilopotentiaalisia ehdokkaita on erityisesti 40-49 -vuotiaiden ikäluokassa", kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Aluevaalien osalta Kuntapäättäjätutkimuksen vastaajajoukosta 67 prosenttia arvioi, että ei aio asettua ehdolle aluevaaleissa, 13 prosenttia harkitsee asiaa ja 20 % ilmoitti aikovansa asettua aluevaaliehdokkaaksi.

Vaikuttamisen mahdollisuus motivoi vahvasti

Kuntavaaliehdokkuuteen eniten motivoivat ajankohtaiset asiakysymykset (57 %) ja kunnan tulevaisuudennäkymät (40 %). Erityisesti suurissa kaupungeissa asiakysymykset motivoivat vahvasti – jopa 80 prosenttia yli 100 000 asukkaan kaupunkien vastaajista kokee niiden lisäävän ehdokkuushalukkuutta.

"Kuntapolitiikassa pääsee tekemään konkreettisia ja kauaskantoisia päätöksiä. Se houkuttelee ihmisiä, jotka haluavat aidosti vaikuttaa ympäristönsä ja yhteisönsä tulevaisuuteen", sanoo Pekola-Sjöblom.

Monet vastaajat nostivat vapaasanavastauksissa esiin esimerkiksi ongelmat omassa poliittisessa ryhmässä tai poliittisten ryhmien välillä sekä vanhakantaiset toimintatavat merkittävinä syinä, jotka vähentävät halukkuutta jatkaa luottamustehtävissä.

– Kuntalaistutkimus osoitti, että monella on kynnys asettua ehdolle kuntavaaleissa, vaikka halua hoitaa kunnallista luottamustehtävää olisi. Paikallisille poliittisille toimijoille tässä riittää haastetta: miten tavoittaa ja saada nämä piilopotentiaaliset mukaan, Pekola-Sjöblom pohtii.

Kunnat, joissa päätöksenteko on avointa ja rakentavaa, onnistuvat erityisen hyvin motivoimaan uusia ehdokkaita.

"Keskusteluilmapiiri on ratkaisevassa roolissa, kun rohkaisemme uusia ihmisiä mukaan kuntapolitiikkaan. Rakentava ja kunnioittava vuoropuhelu ei ainoastaan houkuttele ehdokkaita, vaan myös vahvistaa kuntien päätöksenteon laatua ja luottamusta", toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

"On parannettavaa sitten enemmän tai vähemmän, positiivista on, että moneen asiaan, kuten päätöksentekoilmapiiriin, voi vaikuttaa jokainen päättäjä, valtuusto ja kunta itse. Kuntaliittokin tulee tarjoamaan tukea hyvään yhteistyöhön ja päätöksentekokulttuuriin, kun uusi valtuustokausi alkaa", jatkaa Karhunen. 

Hyvä päätöksentekokulttuuri ja kuntalaisilta saatava palaute motivoivat osaa

Kunnan keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri jakaa mielipiteitä: neljäsosa kertoo sen merkittäväksi ehdokkuutta lisääväksi tekijäksi, 39 prosenttia suhtautuu asiaan neutraalisti ja 36 prosenttia ilmoittaa nykyisen päätöksentekokulttuurin päinvastoin vähentävän halua asettua ehdolle.

Kun tarkastellaan vastauksia kuntakokoluokittain alle 5000 asukkaan kunnista aina suurimpiin yli 100 000 kaupunkeihin saakka, kunnan päätöksentekokulttuuri paistattelee kolmen tärkeimmän ehdokkuutta lisäävänä tekijänä sekä pienimmissä että suurimmissa kunnissa.

"Hyvä päätöksentekokulttuuri voi toimia houkuttimena uusille ehdokkaille ja vahvistaa luottamusta paikallispolitiikkaan", Karhunen alleviivaa.

Myös kuntalaisten palaute voi olla merkittävä motivaattori. Vastaajista yli neljännes kokee kuntalaisilta saatavan palautteen pikemmin lisäävän ehdokkuushalukkuutta, erityisesti niissä kunnissa, joissa vuorovaikutus kuntalaisten kanssa on suoraa ja henkilökohtaista.

"Tulevat kuntavaalit ovat keskeisessä roolissa luottamuksen vahvistamisessa. Avoin, vuorovaikutteinen ja osallistava päätöksenteko on välttämätöntä - ilman luottamusta ei ole toimivaa yhteiskuntaa", Pekola-Sjöblom painottaa. 

Ehdokkuutta vähentäviin tekijöihin puututtava

Vaikka kiinnostus kuntapolitiikkaan on vahvaa, tutkimuksesta erottui selkeästi ehdolle asettumista vähentäviä tekijöitä.

Yksityiselämän kuormitus: Suurimpana esteenä pidetään yksityiselämään liittyviä syitä. Vastaajista 63 prosenttia koki yksityiselämän vähentävän ehdokkuushalukkuutta. Erityisesti tämä korostui naisilla (69%), jotka monesti kokevat työelämän ja perheen yhteensovittamisen jo sinällään haastavammaksi kuin miehet.

"On hyvä muistaa, että töistä on kuntalainkin (81§) nojalla mahdollista saada vapaata luottamustehtävien hoitamista varten, ja kokousten ajankohdan päättää kukin kunta itse", muistuttaa Pekola-Sjöblom.

Häirintä ja uhkailu: Vastaajista 44 prosenttia kokee häirinnän ja uhkailun vähentävän ehdokkuushalukkuutta. Häirintä ja uhkailu ovat tutkimuksen merkittävämpi este naisille – 50 prosenttia vastanneista kokee tämän vähentävän ehdokkuushalukkuutta, kun miehistä näin kokee 39 prosenttia. Lisäksi naiset arvioivat keskustelu- ja päätöksentekokulttuurin vähentävän ehdokkuutta useammin (40 %) kuin miehet (33 %). 

Kunnan taloudellinen tilanne: Vastaajista 44 prosenttia kokee kunnan talouden vähentävän ehdokkuushalukkuutta, erityisesti alle 20 000 asukkaan kunnissa.

Median toiminta jakaa vastaajien mielipiteitä

Median toiminta jakaa Kuntapäättäjäkyselyyn vastanneiden mielipiteitä: vajaa kolmannes (31%) vastaajista kokee sen vähentävän halukkuutta asettua ehdolle, mutta joka seitsemäs (17%) arvioi sen pikemmin lisäävän kiinnostusta. Positiiviset kokemukset mediasta korostuvat kunnissa, joissa myös onnistumisia ja yhteistyötä tuodaan esiin.

"Media voi merkittävästi tukea ehdokkuutta tasapainoisella ja kannustavalla raportoinnilla. Tämä on erityisen tärkeää suurissa kunnissa, joissa negatiivinen julkisuus saattaa vähentää kiinnostusta", Pekola-Sjöblom sanoo.

Kuntalaisten palaute, median raportointi tai häirintä ja uhkailu ei vaikuta millään tavalla vastaajista noin puolen ehdokkuusaikeisiin.

Kuntapäättäjätutkimus 2024 pähkinänkuoressa

Kyselytutkimus kuntapäättäjistä toteutettiin Kuntaliiton toimesta syyskaudella 2024. Vastauksia kertyi 1705 ja ne kattavat yli 90 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Kuntapäättäjätutkimuksessa on lisäksi erityinen kuntajoukko, josta on varmistettu kattava määrä vastauksia.

Kuntapäättäjäkyselyn tuloksia tullaan julkaisemaan vaiheittain ja teemoittain syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana.  Kyselyn avulla kartoitetaan päättäjien toimintaa ja mielipiteitä muun muassa seuraavista asioista: 

• Toiminta luottamushenkilönä ja kuntavaalit 
• Kunnallinen päätöksenteko ja valtuustokauden arviointi 
• Kunnallisen demokratian kehittäminen 
• Kunnan toimintaedellytykset ja elinvoima 
• Kestävä kehitys

Sähköisen kyselyn kohdejoukkona ovat kaikkien Manner-Suomen kuntien kunnanvaltuutetut sekä johtavat viranhaltijat. 

• Tutkimus tekee näkyväksi kuntakentän moninaisuutta ja erilaisuutta myös kuntapäättäjien mielipiteiden näkökulmasta. 
• Tutkimuksen avulla saadaan vertailutietoa niin nykytilasta kuin ajallisesta kehityksestä erityyppisten kuntien ja eri päättäjäryhmien näkökulmista. 
• Tutkimus tarjoaa faktoja ja erilaisia näkökulmia erilaisista kunnista myös kuntavaalien 2025 tiimoilta käytävään keskusteluun.

Lue lisää Kuntapäättäjätutkimuksesta sivuiltamme.