Suomalaiset hallitsevat lajittelun

Suomalaiset osaavat lajitella hyvin, selviää valtakunnallisen pakkausjäteyhteistyöryhmän teettämästä jätteen koostumustutkimuksesta. Sekä kiinteistöillä että Rinki-ekopisteillä kerätyssä muovipakkaus- ja metallijätteessä lajitteluohjeiden mukaista jätettä on 85–90 prosenttia.  

Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää tuottajayhteisöjen ja kunnan vastuulla olevien metallipakkausten ja pienmetallin jakauma erilliskerätyssä metallijätteessä sekä muovipakkausten osuus erilliskerätystä muovipakkausjätteestä. Metallijätteen koostumusta on tutkittu aiemminkin, mutta nyt selvitettiin ensimmäistä kertaa kattavasti myös kuluttajilta kerätyn muovipakkausjätteen koostumusta.

Väärin lajitellun metallin osuus pienentynyt

Kiinteistöllä tai ekopisteellä olevaan metallijäteastiaan voi lajitella sekä pakkausmetallia että pienmetallia. Tutkimustulokset paljastavat, että kiinteistöjen keräysastioissa pakkausmetallin osuus on ekopisteitä suurempi. Molemmissa keräysjärjestelmissä on noin 10 prosenttia väärin lajiteltua jätettä, kuten sähkölaitteita ja vaarallisia jätteitä. Niiden osuudet ovat kuitenkin laskeneet 2–3 prosenttiyksikköä verrattuna edelliseen, vuonna 2019 tehtyyn tutkimukseen.

Muovipakkausjätteen koostumustutkimustulokset ovat myös lupaavia. Kiinteistöillä muovipakkausten keräysastioissa on 85 prosenttia oikein lajiteltuja muovipakkauksia, 6 prosenttia muuta muovia kuin pakkauksia ja 9 prosenttia epäpuhtauksia, kuten sekalaista remonttijätettä ja muita materiaaleja kuin muovia. Rinki-ekopisteissä muovipakkausten osuus on jopa 87 prosenttia, muun muovin 6 prosenttia ja epäpuhtauksien 6 prosenttia.

Suomen Pakkaustuottajat Oy:n kiertotalous- ja laatupäällikkö Satu Estakari korostaa, että jäte väärässä paikassa vaikeuttaa aina kierrätystä.

”Vaaralliset jätteet kuten akut ja paristot väärin lajiteltuina aiheuttavat vaaratilanteita. Olenkin erityisen ilahtunut siitä, että tutkimuksen perusteella sekä metallijäte että muovipakkausjäte sisältävät suurimmaksi osaksi lajitteluohjeiden mukaista jätettä. Kun me ihmiset lajittelemme oikein, saadaan myös jätteet kierrätettyä oikein”, Estakari vahvistaa.

Tutkimustiedolla kehitetään pakkausjäteyhteistyötä

Koostumustutkimusten näytteet kerättiin huhti-kesäkuussa 2024 Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun alueilta. Tutkimuksen toteutti Finnish Consulting Group Oy.

Tutkimustulokset antavat arvokasta tietoa, joka tukee valtakunnallisen pakkausjäteyhteistyön kehittämistä. Tietoa hyödynnetään paitsi jäteraportoinnissa ja tilastoinnissa myös viestinnän parantamisessa. Erityisesti muovipakkausten lajitteluintoa on nostettava, jotta kunnianhimoiset kierrätystavoitteet saavutettaisiin. Vaikka tavoitteeseen on matkaa, suunta on oikea; pakkausjätteiden keräyksen laajeneminen yhä useammille kiinteistöille on nostanut uusiomateriaaliksi päätyvän jätteen määrää. Samaan aikaan, kun keräystä on lisätty asuinkiinteistöille, on myös Rinki-ekopisteillä vastaanotettu materiaalisaanto kasvanut.

Tutkimusraportin yhteenveto on luettavissa täältä.

Lisätiedot tutkimuksesta:

Satu Estakari, kiertotalous- ja laatupäällikkö, 046 920 9700, Suomen Pakkaustuottajat Oy

Katja Laitinen, kierrätysvalmentaja, 050 407 3959, Sumi Oy

Timo Hämäläinen, johtava asiantuntija, 050 442 2371, Suomen Kiertovoima ry KIVO

Tuulia Innala, erityisasiantuntija, 040 572 2120, Suomen Kuntaliitto ry

Lisätiedot pakkausjäteyhteistyöstä:

Suomen Kiertovoima ry KIVO, Kuntaliitto ry ja Suomen Pakkaustuottajat Oy allekirjoittivat joulukuussa 2021 jätelain edellyttämän valtakunnallisen yhteistyösopimuksen pakkausjätteiden kiinteistökeräystä koskien. Sumi Oy liittyi yhteistyöhön sopimuksella kesäkuussa 2023.

Sopimuksen puitteissa toteutetaan pakkausjätteiden kiinteistökohtaista keräystä lain edellyttämällä tavalla. Yhteistyötä ja sen kehittämistä ohjaa seurantaryhmä, jossa on edustus kaikista sopijapuolista. Lue lisää!