Terveydensuojelu nyt ja tulevaisuudessa -hankkeessa tehtyjen selvitysten perusteella elinympäristön muutokset, lainsäädännön kehitys ja viranomaisten työn selkeä koordinointi on otettava huomioon terveydensuojelulakia uudistettaessa. 

Terveydensuojelu on keskeinen osa ihmisten terveyden turvaamista elinympäristöstä aiheutuvilta terveyshaitoilta. Terveydensuojeluvalvonta on kuntien vastuulla, ja se hoidetaan ympäristöterveydenhuollon yksiköissä. Vuoden 2022 tilastojen mukaan Manner-Suomen kuntien terveydensuojeluun käytettiin 266 henkilötyövuotta, ja sen käyttökulut kunnille olivat noin 18,2 miljoonaa euroa. Selvityshanke tarkastelee Suomen terveydensuojelun nykytilaa ja lainsäädännön toimivuutta. Hankkeen juuri julkaistussa väliraportissa kuvataan terveydensuojelun järjestämistä sekä terveydensuojelun tehtäväkenttää viranomaisten ja asiakkaiden näkökulmasta. 

Terveydensuojelun kehittämistavoitteet: vastuunjaon selkeyttäminen ja yhteistyö 

Hankkeessa on tunnistettu seuraavat kehittämistavoitteet: 

1. Viranomaisten yhteistyö ja vastuunjako: Viranomaisten vastuunjakoa tulisi selkeyttää ja yhteistyötä tiivistää, valvonnassa ja häiriötilanteissa on huomioitava valvonnan kokonaisuus ja varmistettava yhtenäinen tilannekuva eri viranomaisten ja toimijoiden kesken. Vesihuollon kokonaisuutta hallinnoidaan usean eri ministeriön ja viranomaisen toimesta. Erilaisia suunnitelmia tehdään osittain päällekkäin. Lainsäädännön kehitystyössä tulisikin arvioida, voisiko em. tehtäviä keskittää yhdelle viranomaiselle.  

2. Valvonnan vaikuttavuus ja yhdenmukaisuus: Terveydensuojelun valvontatoiminnan tulisi olla tehokasta ja yhdenmukaista. Tämä voidaan saavuttaa tutkimalla elinympäristön muutoksia, aikaisemman valvonnan tuloksia, arvioimalla toimijoihin kohdistuvaa kokonaisvalvontataakkaa sekä varmistamalla valvojien osaaminen. Terveydensuojelulaki mahdollistaa valvonnan suuntaamisen paikallisen riskinarvioinnin ja käytettävissä olevan resurssin perusteella. Tätä mahdollisuutta ei ole kunnissatäysimääräisesti otettu käyttöön. Kuntien viranomaisia tulisi kannustaa   paikalliseen riskinarviointiin. 

3. Tietoisuuden lisääminen: Terveydensuojelun tunnettavuutta tulisi parantaa. Selkeä viestintä ja tehtävien selkeyttäminen ovat avainasemassa. 

-Kunnan strategiatyössä elinympäristön terveellisyys ja terveydensuojeluviranomaisen rooli olisi hyvä nostaa näkyviin. Hyvä elinympäristö edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, jossa terveydensuojeluviranomaisella on oma, merkittävä roolinsa, korostaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen. 

-Kun terveydensuojelulain uudistustyö on nyt käynnistymässä, kunnille on tärkeää, että se toteutetaan tulevaisuushakuisesti, kriittisesti nykyisyyttä tarkastellen ja laajasti eri toimijoita osallistaen. Muutosten tulee perustua tutkittuun tietoon ja hyödyntää aikaisemman valvonnan tuloksi, toteaa Kuntaliiton projektipäällikkö Johanna Mäkinen. 

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.  

Tutustu raporttiin: Askelmerkkejä tulevaisuuden terveydensuojeluun | Tieto käyttöön (tietokayttoon.fi)