Kuntalaistutkimus 2024
Selvitimme: Suomalaisista 87 prosenttia samaistuu Suomeen
Tuoreen Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksen 2024 tulokset paljastavat, että valtaosa vastaajista (87 %, n=10500) samaistuu Suomeen melko tai erittäin paljon, ja osuus on pysynyt vakaana vuodesta 2015 lähtien. Suomalaisuus ja kansallinen identiteetti pysyvät suomalaisten tärkeimpänä kiinnittymiskohtana muuttuvasta maailmasta huolimatta.
Samalla tutkimus tuo esiin mielenkiintoisia muutoksia alueellisessa ja globaalissa samaistumisessa: samaistuminen Eurooppaan ja EU:hun on kasvanut Ukrainan sodan, Suomen Nato-jäsenyyden ja tämänvuotisten EU-vaalien myötä.
Keskeisiä havaintoja Kuntalaistutkimuksesta 2024 samaistumisesta Suomeen
- Naiset samaistuvat Suomeen hieman enemmän kuin miehet (89 % vs. 86 %).
- Kaikenikäiset samaistuvat Suomeen vahvasti. Kaikki ikäluokat ovat säilyttäneet tai parantaneet samaistumisen tasoa Suomeen vuodesta 1996 lähtien.
- Yli 70-vuotiaat (90 %) kokevat vahvinta samaistumista ja on korkeammalla tasolla kuin kertaakaan aiemmin tutkimusajanjaksolla.
- 30–39-vuotiaiden samaistumisen taso on noussut 78 %:sta (vuonna 2000) nykyiseen 83 %:iin ja on suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2020.
- Nuorimmassa ryhmässä (18–29 v.) samaistuminen on pysynyt lähes samalla tasolla kuin vuonna 1996, mutta on aavistuksen verran laskenut vuodesta 2020 (83 % → 82 %)
- Korkeasti koulutetut samaistuvat Suomeen enemmän kuin matalasti koulutetut (max 91 %, min 84 %).
- Toimihenkilöt ja johtavassa asemassa olevat (91 %) samaistuvat Suomeen merkittävästi enemmän kuin työttömät ja lomautetut (78 %).
- Suomeen samaistuvien osuus on korkea kaikenkokoisissa kunnissa ja kaupungeissa, mutta erityisen korkea suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa (89 %).
- Suomenkieliset samaistuvat Suomeen enemmän kuin ruotsinkieliset (88 % vs. 82 %).
- Samaistuminen Suomeen on korkeampaa kuin mihinkään muuhun alueelliseen kokonaisuuteen. Samaistumiskohteiden kohdalla kolmen kärkeen sijoittuvat myös samaistuminen Pohjoismaihin (65 %) ja kotikuntaan (56 %).
Suomalaisten top 3 samaistuminen:
- Suomi
- Pohjoismaat
- Oma kotikunta
Paikallisdemokratia suomalaisuuden perustana
Paikallisdemokratia on yksi itsenäisen Suomen kulmakivistä. Se mahdollistaa kansalaisten vaikuttamisen omaan elinympäristöönsä ja syventää yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Kuntaliitto toivottaa hyvää itsenäisyyspäivää Suomelle!
Kuntalaistutkimus pähkinänkuoressa
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselystä, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea.
Kuntalaistutkimuksen osajulkistuksia tehdään aina huhtikuussa 2025 pidettäviin kuntavaaleihin saakka. Kuntaliitto on toteuttanut vastaavanlaisia laajoja kuntalaiskyselyitä aina vuodesta 1996 alkaen. Lisätietoja tutkimuksesta ja sen tuloksista on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilta: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
- Kuntaliiton tutkimustoiminta ja tutkimusohjelmat
- kuntademokratia- ja johtamistutkimukset
- kuntavaalit
- kuntajohtajaverkosto Ryhmä44, koko- ja osa-aikaisten puheenjohtajien verkosto
Uutta Kuntaliitolta
Kunnat ja kaupungit aktiivisia EU-hanketoteuttajia
Kunnat eivät ole lähteneet rajujen menoleikkausten tielle
Enemmän faktoja, vähemmän mutua kulttuurin rahoista
Norminpurun ohella kohti parempaa lainvalmistelua
Kuntapäättäjä liveissä käsitellään demokratiaa ja johtamista
Webinaareissa käsitellään kuntien päätöksentekoa, johtamista, organisoitumista sekä demokratiaa ja luottamushenkilötoimintaa.