Peräti 82 prosenttia aikoo äänestää kuntavaaleissa - vaalien merkitys koetaan entistä tärkeämmäksi

Äänestysaktiivisuus näyttää olevan nousussa ensi kevään kuntavaaleissa, selviää Kuntaliiton tuoreesta Kuntalaistutkimuksesta. Yli 10 000 henkilön vastauksista käy ilmi, että 82 prosenttia aikoo äänestää vuoden 2025 kuntavaaleissa. Lisäksi 76 prosenttia pitää kuntavaaleja tärkeimpänä tapana vaikuttaa oman kunnan asioihin.

Äänestäminen koetaan tärkeimmäksi keinoksi vaikuttaa

Kuntalaiset kokevat äänestämisen olevan tärkein keino vaikuttaa oman kunnan asioihin. Selvä enemmistö, 82 prosenttia, kyselyyn vastanneista kuntalaisista kaikissa ikäluokissa ilmoittikin aikovansa äänestää kuntavaaleissa 2025. Noin kaksi kolmesta 18–29-vuotiaasta aikoo äänestää, kun taas ikäryhmässä (70-79-vuotiaat) 88 prosenttia on varmoja äänestämisestään. 

Kunta- ja aluevaalit ovat meidän arkielämämme kannalta tärkeimmät vaalit, joten ilahduttavaa, että näin moni suunnittelee äänestämistä ensi kevään tuplavaaleissa. Edelliset kuntavaalit järjestettiin korona-aikana ja äänestysprosentti jäi historiallisen alhaiseksi (55,1%), summailee Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tuloksia.

Äänestämisen koettu merkitys on kasvanut hiljalleen koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2000 vastanneista 60 prosenttia koki äänestämisen tärkeimmäksi keinoksi, tänä vuonna tulos on 76 prosenttia. Tämä näkemys on kasvanut tasaisesti vuodesta 1996 alkaen, vaikka varsinaisissa vaaleissa äänestäneiden määrä on samaan aikaan laskenut.

Tutkimuksessa havaittiin, että johtavassa asemassa olevat, yliopistotutkinnon suorittaneet, sekä 70–79-vuotiaat ovat varmimpia äänestämään. Myös ne, jotka ovat asuneet kunnassa yli 20 vuotta, työskentelevät kunnallisessa organisaatiossa, tai asuvat kahden tai useamman aikuisen taloudessa, ovat varmoja äänestysaikeistaan. Äänestysvarmuus on korkeampaa ruotsinkielisten sekä naisten keskuudessa. 

Sen sijaan työttömät, lomautetut, 18–29-vuotiaat, ja kunnassa vain lyhyen aikaa asuneet ovat epävarmempia äänestämään. Lisäksi yksinhuoltajat sekä haja-asutusalueella asuvat osoittavat jonkin verran vähäisempää varmuutta äänestysaikeissaan.

Kiinnostus aluevaaleja kohtaan vaimeampaa

Vaikka kunta- ja aluevaalit järjestetään ensimmäistä kertaa samanaikaisesti, kiinnostus aluevaaleja kohtaan on heikompaa. Kuntalaistutkimuksen mukaan 60 prosenttia aikoo äänestää aluevaaleissa. Kymmenen prosenttia ilmoitti suoraan, ettei aio äänestää aluevaaleissa lainkaan.

Kuntalaiset tarvitsevat toimivia kuntia ja hyvinvointialueita, ja päättäjiä, jotka pystyvät tekemään yhteistyötä yli rajojen, joten toivomme, että moni käyttäisi ääntään ensi keväänä ensi kertaa samanaikaisesti järjestettävissä kunta- että aluevaaleissa, toteaa Karhunen.

Kuntapolitiikka jakaa mielipiteitä

Kuntapolitiikka herättää erilaisia tunteita. Runsas kolmannes on jonkin verran tai erittäin kiinnostunut kuntapolitiikasta, kun taas kolmannes ei ole kovin tai ei lainkaan kiinnostunut. Kiinnostus vaihtelee erityisesti iän, ammattiaseman ja koulutuksen perusteella. Nuoret (18–29-vuotiaat) puolestaan osoittavat vähäisempää kiinnostusta. Mielipiteet jakaantuvat voimakkaimmin 40–49-vuotiaiden ikäluokassa.

Vaikka kuntapolitiikkaa ei aina koettaisi niin kiinnostavana, kuntalaiset kuitenkin seuraavat kuntansa asioita erilaisista viestintäkanavista. Monikanavaisuus korostuu tässä ajassa, mutta perinteiset viestintäkanavat pitävät kuitenkin pintansa, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Kiinnostuneimpia kuntapolitiikasta olivat yli 70-vuotiaat, johtavassa asemassa olevat, yrittäjät, maatalousyrittäjät sekä yliopistotutkinnon suorittaneet. Kiinnostusta nostavat myös asuminen yli 20 vuotta kunnassa, kunnallisessa organisaatiossa työskenteleminen ja kunnan keskustassa asuminen. Kiinnostus on hieman korkeampaa miesten ja ruotsinkielisten keskuudessa verrattuna naisiin ja suomenkielisiin. Sen sijaan nuoret (18–29-vuotiaat), opiskelijat, ja kunnassa alle vuoden asuneet osoittavat vähäisempää kiinnostusta kuntapolitiikkaan.

Kuntavaaliehdokkuus harvojen juttu, mutta luottamustehtävät kiinnostavat

Valtaosa kyselyyn vastanneista kuntalaisista ei ole halukas asettumaan ehdokkaaksi kuntavaaleissa 2025. Eniten potentiaalia ja niin sanottua piilopotentiaalia on nähtävissä 40-49 –vuotiaiden ikäryhmässä; joka kymmenes kyseiseen ikäluokkaan kuuluvista kyselyyn vastanneista voisi vähintään harkita ehdokkuutta. Yli 70-vuotiailla puolestaan on vähiten halukkuutta kuntavaaliehdokkuuteen.

Monella on kynnys asettua ehdolle kuntavaaleissa, vaikka halua hoitaa kunnallista luottamustehtävää olisi. Paikallisille poliittisille toimijoille tässä riittää haastetta: miten saada nämä piilopotentiaaliset mukaan, Pekola-Sjöblom pohtii.

Kuntaliitto kampanjoi aktiivisesti ja tukee myös kuntia viestinnässä sekä luottamushenkilöiden perehdyttämisessä

Kuntaliitto kampanjoi äänestysaktiivisuuden nostamisen, paremman päätöksentekokulttuurin ja -ilmapiirin sekä kuntien kannalta relevanttien ja ajassa olevien vaalikeskustelujen puolesta. Kunnan uudistuva rooli nostetaan esille, sillä kuntien vahvistuva elinvoimarooli avaa kunnille ja kaupungeille uudenlaisia mahdollisuuksia. Myös lasten, nuorten ja koulutuksen asiat tulevat nousemaan esille vaalikeskusteluissa, samoin erilaistuva kuntakenttä. 

Kuntien yhteiskunnallinen rooli sekä toisaalta kunnan merkitys meidän jokaisen elämässä on merkittävä. Kunta on lähellä meistä jokaista. Haluamme nostaa näitä asioita esille tulevassa kuntavaalikampanjassamme eri keinoin väkevästi esille ja kutsumme mukaan myös keskeisiä yhteistyötahojamme, kertoo Minna Karhunen.

Kuntalaistutkimus 2024

Kysely toteutettiin osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa. Kuntalaistutkimuksen vastasi yli 10 000 kuntalaista 46 kunnasta eri puolilla Suomea. Kuntalaiskyselyn tuloksia tullaan julkaisemaan vaiheittain ja teemoittain syksyn 2024 ja alkuvuoden 2025 aikana.
Kuntalaistutkimus 2024 – tutkittua tietoa kuntalaisista | Kuntaliitto.fi