Oppilaskohtaiset kustannukset nousevat perusopetuksessa, vaikka oppilaiden määrä vähenee

Arvion mukaan perusopetuksen oppilaskohtaisiin kustannuksiin kohdistuu koko maan tasolla noin 5,4 prosentin kasvupaine vuoteen 2030 mennessä, vaikka oppilasmäärä laskee. Tiedot selviävät Kuntaliiton perusopetuksen kustannuskehityksen selvityksestä.

– On entistä tärkeämpää miettiä kansallisesti, mihin asioihin perusopetuksessa kannattaa panostaa ja mistä voitaisiin luopua, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.

–Perusopetuksen järjestämiseen taloudellisesti kestävästi tulee etsiä innovatiivisia ja joustavia järjestämistapoja. Näiden avulla on mahdollista esimerkiksi lisätä oppilaiden joustavia ryhmittelyjä sekä edistää kuntien ja näin myös koulujen välistä yhteistyötä. 

Myös kunnissa on tärkeää arvioida, mitkä ovat tärkeimpiä perusopetuksen panostuksia. 

– Edessä voi olla kiperiäkin arvovalintoja esimerkiksi ryhmäkoon ja opetustarjonnan tasapainoilussa, Karhunen sanoo.

Selvityksessä kustannustarkastelua on tehty erityisesti kuntaryhmittäin. Arvion perusteella yksikkökustannusten kasvuun vuodesta 2022 vuoteen 2030 kohdistuu eniten painetta maaseutukunnissa ja seutukaupungeissa.

Kuva 1: Yksikkökustannus €/oppilas ennuste 2022-2030

Opetuksen kustannukset ovat suurimmat, kiinteistökustannukset kasvaneet nopeimmin

Perusopetuksen järjestämisen kustannukset kunnille ovat nousseet viime vuosien aikana. Oppilaskohtaiset kustannukset kasvoivat noin 10 prosentilla vuodesta 2015 vuoteen 2022. 

– Kuntien erilaisuus näkyy perusopetuksen kustannuksissa. Vaikka kustannuserot kehittyvät suhteellisen maltillisesti ja samansuuntaisesti, on kuntaryhmittäisessä tarkastelussa nähtävissä eroja, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki sanoo.

Opetuksen kustannukset kasvoivat vuoden 2015 kustannuksista (4921 €/oppilas) noin 11 prosenttia ja oli vuonna 2022 noin 5446 €/oppilas. Perusopetuksen kustannuksissa opetuksen osuus on joka vuosi ollut suurin ja se kattaa edelleen yli puolet kokonaiskustannuksista.

Kuva 2: Yksikkökustannukset €/oppilas 2015-2022 toiminnoittain.

Perusopetuksen järjestämisen kustannukset eivät pienene samassa suhteessa kuin laskevat oppilasmäärät

Perusopetuksen järjestämisen kustannukset vaihtelevat kunnissa. Selvityksen mukaan oppilaskohtaisten kustannusten kasvu (€/oppilas) vuosina 2015-2022 on kohdistunut niihin kuntiin, joissa oppilasmäärä on ollut laskeva. Kustannuskehitys on ollut maltillisinta pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa, jossa oppilasmäärät ovat olleet kasvussa. 

Ilmiö on looginen. Perusopetuksen järjestämisen kustannukset eivät vähene samassa suhteessa kuin laskevat oppilasmäärät. 

– Myöskään koulun koko ei yksinään selitä kustannuseroja. Opetusryhmien muodostamisella on selkeä vaikutus opetuksen kustannuksiin, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Kuva 3: Perusopetus euroa per oppilas 2015-2022 ja muutos (%) kuntaryhmittäin.

Koulukiinteistöt ovat tarvinneet suuria investointeja

Suuri osa koulurakennuksista vaatii merkittäviä korjaustoimenpiteitä: yli 70 prosentissa koulukohteista korjauskustannukset ylittävät 1000 euroa neliömetriä kohti ja puolessa korjauskustannukset nousevat yli 1500 euroa neliömetriä kohti.

– Vaikka koulujen määrä on jo vähentynyt, niin lasten määrän lasku ja kuntien paineet alentaa tilakustannuksia johtavat koulujen määrän vähenemiseen myös jatkossa, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Simpanen kertoo.

– Arvioin, että suosio koulurakennusten rakentamisesta monitoimitaloiksi ja joustaviksi rakennuksiksi tulee edelleen kasvamaan.

Kunnat ja kaupungit ovat vuosina 2015–2022 investoineet noin 4,9 miljardia euroa koulukiinteistöjen parantamiseen ja rakentamiseen. 

– Syitä investointien suuruuteen on muun muassa muuttunut tilojen tarve väestökehityksen vuoksi, sisäilmaongelmat ja rahoituksen edullisuus, Simpanen sanoo.

Pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa kiinteistöihin kohdistuu enemmän kuluja kuin maaseutumaisissa kunnissa. Kasvavat oppilasmäärät kunnassa vaatii koulurakennusten uusimista ja tilapuutteeseen reagointia. Lisäksi kiinteistöjen ja maan arvo eri alueilla vaihtelee ja vaikuttaa kustannusten määräytymiseen.  

Koko maan tasolla perusopetuksen kiinteistökustannukset ovat nousseet vuosina 2015–2022 opetuksen kustannuksia nopeammin. Vuoden 2015 kustannukset olivat 1 865 €/oppilas ja vuonna 2022 se oli 28 prosenttia korkeampi 2 383 €/oppilas.

Kouluverkkoon ja opetusryhmien muodostamiseen liittyvillä päätöksillä on iso vaikutus kustannuksiin

Opetuksen kustannukset ovat merkittävä menoerä kunnille. Viime vuosia tarkasteltaessa suuria kaupunkeja ja kasvavia kuntia rasittavat suuremmat kiinteistökustannukset, kun taas maaseutukunnissa kuljetuskustannukset ja opetuskustannukset ovat korkeita. 

Olosuhdetekijöihin kuten taajama-asteeseen, maantieteellisiin erityispiirteisiin kuten vesistöihin tai pitkiin etäisyyksiin sekä oppilasmäärien kehitykseen, on yksittäisen kunnan hankala vaikuttaa. Kuitenkin ns. olosuhdetekijöiden vaikutus perusopetuksen kustannuksiin on selvä.

Kunta voi päättää muun muassa koulujen sijainnista, opetusryhmien muodostamisesta ja henkilöstörakenteesta. Tämänkaltaisilla päätöksillä on merkittävä vaikutus kustannuksiin.

– Merkittävät kuntapäätökset liittyvät kouluverkkoon eli siihen, kun kouluja perustetaan tai lakkautetaan. Sen lisäksi opetusryhmien muodostamisella on iso vaikutus kustannuksiin, Karhunen sanoo. 

Koulujen opetusryhmät vahvistetaan vuosittain, jolloin vaikutus on nopeampaa kuin kouluverkkomuutoksissa.

Kuntaliitto selvitti perusopetuksen kustannusten toteutumista vuosien 2015-2022 aikana ja teki sen perusteella arvion kustannuskehityksestä vuoteen 2030 mennessä. Tarkastelu toteutettiin kuntaryhmittäin. Selvityksessä on mukana katsaus perusopetuksen kiinteistökustannuksiin ja investointeihin.

Tiedotetta päivitetty 4.6.2024 klo 16:56. Tiedotteen liitteenä olevan diapaketin diasta lauseeseen korjattu puuttunut tieto kustannusten oppilaskohtaisuudesta.