Luottamus kuntapäättäjiin vakaata, mutta kaipaa vahvistamista

Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus 2024 osoittaa, että yhä useampi, noin kolmannes vastaajista, ajattelee kuntansa päättäjien pitävän hyvin huolta elämisen edellytyksistä sekä kuntansa luottamushenkilöiden ajavan vilpittömästi kunnan parasta. 

Kuntalaiset kuitenkin suhtautuvat kuntansa päätöksentekoon ja päättäjiin kokonaisuutena pikemmin hieman epäileväisesti kuin luottavaisesti. 

Luottamus ei ole itsestäänselvyys, vaan se edellyttää jatkuvaa panostusta ja kuntalaisten kuulemista kuntapäättäjiltä, toteaa  Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Kuntalaistutkimusta on tehty vuodesta 1996 alkaen, ja suhtautuminen kunnalliseen päätöksentekoon ja päättäjiin on ollut kaikkina tarkasteluvuosina pikemmin kriittistä kuin positiivista.  Tänä vuonna vastaajina oli 10 500 kuntalaista 46 kunnasta.

Yleisellä tasolla on kyse hyvinkin pysyvästä ilmiöstä ja se voidaan nähdä sekä terveen demokratian piirteenä että demokratian haasteena, taustoittaa Pekola-Sjöblom.

Tutkimuksen mukaan kuntalaisten luottamus vaihtelee kunnittain, ja siihen vaikuttavat merkittävästi kuntalaisten arviot oman kunnan talouden hoidosta, päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta, viestinnän avoimuudesta ja päättäjien kyvystä edistää paikallista hyvinvointia. 

Pienissä ja keskisuurissa kunnissa eniten luottamusta, vastaajista eniten johtavassa asemassa olevilla ja korkeakoulutetuilla

Kuntalaistutkimus 2024 paljastaa merkittäviä eroja eri kuntien välillä. Erityisesti pienissä ja keskisuurissa, 10 001–20 000 asukkaan kunnissa, kuntalaisten luottamus on keskimääräistä korkeampaa, kun taas suurissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa luottamus on heikompaa. 

Kuntalaisten mielipiteissä on nähtävissä paikoin merkittäviäkin eroja yksittäisten tutkimuskuntien välillä. Kuntalaisten mielipiteisiin vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi kyselyn aikoina syntyneet mielikuvat taloustilanteesta sekä päätöksentekoilmapiiristä omassa kunnassa. Monessa kunnassa on jouduttu tekemään esimerkiksi kouluverkkoratkaisuja, joiden yhteydessä käyty keskustelu on saatettu kokea jopa repiväksi. Sekä keskustelukulttuuri että vaikeat päätökset voivat heijastua kuntalaisten luottamukseen, avaa Pekola-Sjöblom tuloksia.

Suuremmissa kunnissa ja kaupungeissa suurempi etäisyys kuntalaisten ja kuntapäättäjien välillä helposti heikentää luottamusta varsinkin, jos ei tunneta päättäjiä eikä välttämättä kunnan tehtäviä ja palveluitakaan.

Positiivista on, että kunnissa voidaan omilla teoilla ja toiminnalla vaikuttaa kuntalaisten tuntemaan luottamukseen, korostaa Pekola-Sjöblom. 

Monet yksilöominaisuudet selittävät kuntalaisten kunnan päätöksentekoon kohdistuvaa luottamusta, ja näistä erityisesti ammattiasema, ikä, koulutus, äidinkieli ja perhemuoto.

Luottavaisimmin oman kuntansa päätöksentekoon suhtautuvat vähintään 80-vuotiaat, johtavassa asemassa olevat, opiskelijat, ruotsinkieliset, yliopistotutkinnon suorittaneet sekä alle vuoden nykyisessä kunnassa asuneet.

Aiempina tutkimusvuosina sukupuolella on ollut merkitystä luottamukseen, mutta tänä vuonna eroa naisten ja miesten luottamuksessa ei ollut, nostaa Pekola-Sjöblom esille.

Talouden hoito ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus luottamuksen kulmakivinä

Tutkimus korostaa talouden hoidon merkitystä luottamuksen rakentamisessa. Ne kuntalaiset, jotka ovat tyytyväisiä oman kuntansa taloudenhoitoon, kokevat luottamusta myös päätöksentekoon ja päättäjiin. Myös päätöksenteon oikeudenmukaisuus ja tasapuolinen kohtelu ovat kuntalaisten luottamusta vahvistavia tekijöitä.

On erittäin tärkeää, että kuntapäättäjät viestivät avoimesti päätöksistä ja niiden perusteista, ja että he kuuntelevat kuntalaisia päätöksenteon eri vaiheissa, Pekola-Sjöblom painottaa.

Avoimuus ja osallistaminen vahvistavat luottamusta - kuntavaalit edessä

Tutkimuksen mukaan kuntalaisten luottamus päätöksentekoon vahvistuu, kun kuntalaiset kokevat, että heidän mielipiteensä otetaan huomioon ja että viestintä on avointa. Kuntaliitto korostaa viestinnän ja osallistamisen merkitystä luottamuksen vahvistamisessa, erityisesti tulevissa kuntavaaleissa, joissa valittavat päättäjät voivat vaikuttaa olennaisesti kansalaisten luottamukseen.

Tulevat kuntavaalit ovat keskeisessä roolissa luottamuksen vahvistamisessa. Avoin, vuorovaikutteinen ja osallistava päätöksenteko on välttämätöntä, Pekola-Sjöblom painottaa. 

Luottamusta voidaan ja sitä tulee vahvistaa avoimella ja vuorovaikutteisella sekä kuntalaisia kuulevalla, osallistavalla ja luottamusta osoittavalla asenteella ja toiminnalla. 

Kuntaliitto tulee nostamaan vaalikeskusteluissa ja tulevan vaalikauden perehdytystilaisuuksissa esille hyvää päätöksentekoilmapiiriä ja -kulttuuria. Vaaleihin on nyt tasan viisi kuukautta.

Hyvällä on taipumus tuottaa hyvää. Hyvä päätöksentekokulttuuri- ja ilmapiiri todennäköisesti heijastuu todennäköisesti myös suurempana luottamuksena päätöksentekijöihin. Tämän eteen tulee jokaisen valtuutetun ja kunnan tehdä aktiivisesti työtä, toteaa kehittämispäällikkö Sini Sallinen.

Mikä luottamusindeksi?

Pieni lasku aiempiin vuosiin verrattuna

Vuoden 2024 luottamusindeksi on hieman heikentynyt verrattuna vuoteen 2020, mutta se pysyy kriittisen rajan (3) tuntumassa. Indeksi mittaa muun muassa päätöksenteon oikeudenmukaisuutta, talouden hoitoa ja kuntalaisten kuulemista. Luottamusindeksin keskiarvo vaihtelee asteikolla 1-5 eli  mitä suurempi arvo, sitä positiivisempi arvio.

Luottamusindeksi koostuu seuraavista seitsemästä väittämästä:

• Kunnallisista palveluista tiedotetaan riittävästi.
• Kunnassani päätettävistä asioista viestitään kuntalaisille riittävän ajoissa.
• Kuntani päätöksenteko on oikeudenmukaista ja kohtelee tasavertaisesti eri väestöryhmiä.
• Luotan kuntani poliittisiin päättäjiin omaa kuntaani kehitettäessä.
• Kuntani päättäjät kuulevat kuntalaisten mielipiteitä.
• Uskon kuntani luottamushenkilöiden ajavan vilpittömästi kunnan parasta.
• Kunnan päättäjät pitävät hyvin huolta elämisen edellytyksistä kunnassani. 
   

Kuntalaistutkimus 2024

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselystä, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea.

Lisätietoja Kuntalaistutkimuksesta 2024: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024

Tutkimuskunnat: Asikkala, Askola, Espoo, Hamina, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Ilomantsi, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kirkkonummi, Kitee, Kuusamo, Lappajärvi, Lappeenranta, Lapua, Mikkeli, Mustasaari, Naantali, Nivala, Oulainen, Parkano, Petäjävesi, Pielavesi, Pirkkala, Pudasjärvi, Puolanka, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Toholampi, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Virolahti, Virrat ja Vöyri.