Liikunnanohjauksen henkilöstöresurssit ovat lisääntyneet eniten pienissä ja keskisuurissa kunnissa, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kunnille tekemästä TEAviisari-tiedonkeruusta. 

Vuonna 2023 liikunnanohjaushenkilöstön työpanos kunnissa oli keskimäärin 3,1 henkilötyövuotta 10 000 asukasta kohden. Kaksi vuotta aiemmin vastaava luku oli 2,4 henkilötyövuotta. 

Myös liikunnan hallinnon ja suunnittelun henkilöstömäärä on kasvanut. Vuonna 2023 kunnissa oli hallinnon ja suunnittelun resursseja keskimäärin 1,2 henkilötyövuotta, kun kaksi vuotta aiemmin vastaava luku oli 1,0. 

Liikunnanohjauksen resurssit ovat kasvaneet eniten alle 20 000 asukkaan kunnissa. Suurin muutos on tapahtunut 10 000–20 000 asukkaan kunnissa, joissa kasvua oli kahden vuoden aikana 0,9 henkilötyövuotta. Myös pienissä alle 5 000 asukkaan kunnissa kasvua oli lähes yhtä paljon, 0,7 henkilötyövuotta. 

Kuvateksti: Liikunnanohjauksen resurssit ovat kasvaneet erityisesti pienissä ja keskisuurissa kunnissa vuosien 2017–2023 välisenä aikana.

”Kuntataloudella on ollut vahvoja vuosia takana, mikä näkyy myös liikunnan henkilöstön lisäyksenä. Liikunta selkeästi koetaan merkittäväksi kunnan peruspalveluksi, johon on haluttu panostaa sote-uudistuksen jälkeen. Lisääntyneet henkilöstöresurssit luovat erinomaisen perustan kansallisten toimien, kuten Liikkuvat-kokonaisuuden ja Suomi liikkeelle -ohjelman toimeenpanolle”, toteaa johtava asiantuntija Timo Ståhl THL:stä. 

Jos resurssien jakautumista kunnissa katsotaan hyvinvointialueittain, eroja löytyy. Asukaslukuun suhteutettuna suurin liikunnanohjauksen työpanos oli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen kunnissa, jossa keskiluku oli 5,8 henkilötyövuotta. Vastaavasti pienin työpanos oli Helsingissä, jossa työpanos oli 0,6 henkilötyövuotta 10 000 asukasta kohden. 

Kuntien panostus liikunnan edistämiseen on pysynyt lähes ennallaan

Yhä useammassa kunnassa (92 %) toimii poikkihallinnollinen työryhmä, jossa liikuntaa käsitellään. Lisäksi aiempaa useamman kunnan (85 %) hyvinvointikertomuksessa on kuvaus kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta. Vastaavat viranhaltijat osallistuvat valmisteilla olevien päätösten ennakkoarviointiin aiempaa hieman enemmän. 

”Poikkihallinnollinen yhteistyö on yksi keskeinen menestystekijä väestön liikunnallisen elämäntavan edistämisessä. On ilahduttavaa, että tämä on ymmärretty yhä paremmin myös kunnissa”, toteaa ministeriöiden yhteisen Liikuntapolitiikan koordinaatioelimen LIPOKO:n varapuheenjohtajanakin toimiva Tiina Kivisaari opetus- ja kulttuuriministeriöstä. 

Liikunnan edistämisessä on myös parannettavaa. Yhä harvempi kunta (76 %) asettaa tavoitteita lasten liikkumisen edistämiseksi varhaiskasvatuksessa. Suurissa yli 50 000 asukkaan kunnissa lasten ja nuorten harjoitusvuorojen tilakustannukset koulujen liikuntasaleissa ovat jatkaneet kasvuaan. Lisäksi liikuntapaikkojen ympäristökuormitusten huomioimisessa on parannettavaa. 

Joka toinen vuosi tehtävään Liikunnan edistäminen kunnissa -tiedonkeruuseen vastasi 289 kuntaa eli 99 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Tiedonkeruu toteutettiin keväällä 2024.

Lähde: Liikunnan edistäminen kunnissa – TEA 2024. THL. Tilastoraportti 46/2024. 2.10.2024 

Kuntakohtaiset tiedot osoitteessa www.teaviisari.fi 

Lisätietoa:

Timo Ståhl
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7128
timo.stahl@thl.fi

Tiina Kivisaari
johtaja
opetus- ja kulttuuriministeriö
puh. 0295 3 30178
tiina.kivisaari@gov.fi

Elsa Mantere
Liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija
Suomen Kuntaliitto 
puh. 09 771 2226
elsa.mantere@kuntaliitto.fi