![Tyttö nalle kainalossaan ja värikästä taustakuvaa.](/sites/default/files/styles/narrow_content_width/public/media/image/ukraina-kysely2.png?itok=KJKYXop3)
130 kuntaa vastasi kyselyyn, kokonaistuki Ukrainalle noin 3,2 miljoonaa euroa
Kyselytulos: Ukraina herätti kuntien auttamishalut
![Tyttö nalle kainalossaan ja värikästä taustakuvaa.](/sites/default/files/styles/narrow_content_width/public/media/image/ukraina-kysely2.png?itok=KJKYXop3)
Kysyimme kaikista Suomen kunnista loppuvuodesta 2023, ovatko ne avustaneet rahallisesti tai materiaaliavun muodossa Ukrainaa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 130 kuntaa, jotka arvioivat kokonaistuen olevan noin 3,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy raha- ja materiaalilahjoituksia sekä asiantuntija-apua ja joidenkin kuntien osalta myös kotoutumiseen käytettävää tukea.
Rahalahjoituksia on tehnyt 78 % (66 kuntaa) Ukrainaa tukeneista kunnista. Kyselyyn vastanneet kunnat arvioivat rahalahjoitusten kokonaismääräksi noin 2,1 miljoonaa euroa. Rahalahjoitukset on toimitettu useimmiten erilaisten avustusjärjestöjen kautta. Näitä ovat mm. Suomen Punainen Risti, Unicef, Pelastakaa lapset ry ja Kirkon Ulkomaanapu. Lisäksi rahalahjoituksia on tehty yhdessä muiden kuntien kanssa sekä maakunnan liittojen järjestäminä.
Myös materiaalilähetyksillä on tuettu Ukrainaa (37 % vastanneista kunnista). Materiaalilahjoituksista 19 % on ollut ensiapu- ja sairaalatarvikkeita, 15 % sähkötarvikkeita ja työkaluja sekä 15 % vaatteita. Vastanneista 18 % ilmoitti tukeneensa muilla materiaalilahjotuksilla. Näitä olivat mm. ruoka- ja elintarvikeapu, kalusteet, vesipumput, lämmittimet, lasten tarvikkeet (esim. vaipat ja urheiluvarusteet), kynttilät sekä juoksuhautakynttilät.
Kyselyyn vastanneista 15 % ilmoitti tukeneensa asiantuntija-avulla Ukrainaa. Asiantuntija-apu liittyy useimmiten ukrainalaisten pakolaisten kotouttamiseen ja tukemiseen Suomessa, ja voi pitää sisällään mm. tulkki- ja käännöspalveluita, kotoutumisasioita hoitavan henkilön palkkaamista sekä asuntojen järjestämistä. Lisäksi kyselyyn vastanneet kunnat mainitsivat koulutuksen ja kouluyhteistyön sekä opettajavaihdon. Asiantuntija-apua on annettu myös ukrainalaisdelegaatioiden vierailujen yhteydessä liittyen esimerkiksi väestönsuojiin, kaupunkiliikenteeseen ja hallintoon.
Kyselyyn vastanneet kunnat arvioivat kokonaistuen olevan noin 3,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy raha- ja materiaalilahjoituksia sekä asiantuntija-apua ja joidenkin kuntien osalta myös kotoutumiseen käytettävää tukea.
Suomalaiset kunnat ovat tukeneet Ukrainaa myös monilla muilla tavoilla edellä mainittujen lisäksi:
- osoittamalla solidaarisuutta esimerkiksi liputtamalla ja valaisemalla rakennuksia sodan vuosipäivinä sekä Ukrainan itsenäisyyspäivänä
- tarjoamalla tiloja esimerkiksi materiaalilahjoituksia varten
- kuljettamalla materiaalilahjoituksia perille Ukrainaan
- järjestämällä kesäleirejä ystävyyskuntien nuorille
Kunnat merkittävässä roolissa tilapäistä suojelua saaneiden ukrainalaisten kotoutumisen edistämisessä
Kyselyllä ei kartoitettu kuntien Suomessa tekemää työtä ukrainalaisten pakolaisten hyväksi vaan keskityttiin rahallisen ja materiaalisen tuen antamiseen, mutta kunnat ovat merkittävässä roolissa myös tilapäistä suojelua saaneiden ukrainalaisten kotoutumisen edistämisessä.
Ukrainan sodan myötä Suomeen saapuneissa suuri osa on lapsia. Keskeisessä roolissa lasten kotoutumisen kannalta ovatkin erityisesti varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, joita kunnat tarjoavat.
-Ukrainalaisia asuu laajasti ympäri Suomea, lähes jokaisessa kunnassa ja he osallistuvat kuntien palveluihin myös riippumatta kotikunnasta. Kotoutumista edistetään kunnissa peruspalveluissa kuin työllisyys- ja kotoutumispalveluissa. Kuntien merkitys myös hyvien väestösuhteiden edistämisessä on huomattava, kuvailee Kuntaliiton maahanmuutto- ja kotoutumisasiantuntija Maija Lehtimaa.
Työllisyyden kuntakokeiluihin osallistuvat kunnat vastaavat työnhakijana olevien ukrainalaisten kotoutumiseen ja työllistymiseen liittyvästä ohjauksesta ja neuvonnasta ja tekevät esimerkiksi kotoutumislain mukaiset alkukartoitukset ja kotoutumissuunnitelmat. Kotoutumissuunnitelmaan sisältyy myös ohjaus kotoutumista edistäviin palveluihin kuten esimerkiksi kotoutumiskoulutukseen, jossa ukrainalaiset oppivat esimerkiksi suomen kieltä ja yhteiskunta- ja työelämätaitoja. Kunnat tekevät myös laajasti yhteistyötä kotoutumisen edistämiseksi esimerkiksi hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa.
Ystävyyskuntatoiminta Ukrainan kuntien kanssa kiinnostaa
Ystävyyskuntasopimusten solmiminen on ollut sodan alkamisen jälkeen vilkasta ja ainakin 15 kunnalla on ystävyyskunta Ukrainassa.
Kuntaliiton tiedossa ovat seuraavat ystävyyskuntaparit:
- Espoo –Kryvyij Rih (vuodesta 2023)
- Helsinki – Dnipro (2023)
- Helsinki – Kiova (1993)
- Hyvinkää-Bucha (2023)
- Hämeenlinna - Sumy (2024)
- Imatra – Niznyn (2023)
- Lahti - Zaporižžja (1953)
- Lappeenranta - Tšernihiv (2023)
- Loviisa – Varash (2023)
- Oulu – Odessa (1957)
Seinäjoki - Melitopol (2023) - Tampere- Kiova (1954)
- Turku – Harkova (2022)
- Vaasa – Herson (2023)
- Vantaa - Boryspil (2023)
Kyselyssä 19 suomalaista kuntaa kertoi, että heillä ei vielä ole ystävyyskuntaa Ukrainassa, mutta olisivat kiinnostuneita solmimaan ystävyyskuntasopimuksen ukrainalaisen kunnan kanssa.
-Ystävyyskuntatoiminta on ruohonjuuritason yhteistyötä yli valtion- ja kulttuurirajojen. Sen kautta on vaivatonta saada hyviä käytännön esimerkkejä erilaisista tavoista toteuttaa kunnan palveluita. Lisäksi erityisesti vaikeina aikoina kuten nyt Ukrainassa käytävän sodan aikana, on ystävyyskuntien kautta mahdollista toimittaa perille apua ja tukea tarpeiden mukaisesti, kuvailee Kuntaliiton kv-asiantuntija Arja Puukko.
Miten tästä eteenpäin?
Kuntaliitto on käynnistämässä Ukrainan suurlähetystön kanssa pohdintaa siitä, miten kunnat voisivat tulevina vuosina tukea Ukrainaa uudelleenrakennuksessa.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ja Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova tapasivat tiistaina 20.2.2024. Tarkoituksena on jatkaa yhteistyötä pohtimalla, miten Ukrainan kuntia voisi tukea tulevina vuosina.
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
![Arja Puukko Arja Puukko](/sites/default/files/styles/medium_cropped/public/media/profile_pictures/Puukkar.jpeg?itok=hSoI4B97)
+358 9 771 2239, +358 50 544 6585
Vastuualueet
- EU:n alueiden komitea
- ystävyyskuntatoiminta
![Laura Parsama Laura Parsama](/sites/default/files/styles/medium_cropped/public/media/profile_pictures/parsala.jpeg?itok=Wec1LRWb)
+358 9 771 2046, +358 50 478 2170
Twitter
Vastuualueet
- kv-tiimin vetovastuu ja tavoitetyö
- kansainväliset verkostot (UCLG, CEMR ja Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi)
- kuntien ja maakuntien EU-KV-verkosto
![Maija Ruoho Maija Ruoho](/sites/default/files/styles/medium_cropped/public/media/profile_pictures/ruohoma.jpeg?itok=p5-ntnSt)
+358 9 771 2172, +358 50 340 3541
Vastuualueet
- Työyhteisöviestintä
- Yhdyskunta ja ympäristöasioiden viestintä
- Kv- ja EU-asioiden viestintä
- EU-vaalien viestintä
Uutta Kuntaliitolta
3.7.2024
Blogiteksti
Mitä valtionosuusuudistukselta voi ja mitä siltä ei kannata odottaa?
1.7.2024
Blogiteksti
Julkinen talous ei vahvistu - puoliväliriiheen kasaantumassa lisäpaineita
28.6.2024
Blogiteksti
Aitoja asioita ja ammattilaisten ohjausta - harjoittelijana Kuntaliitossa
27.6.2024
Blogiteksti
Kesäkuun talouskatsaus: Ilmassa vaimean kasvun merkkejä
27.6.2024
Blogiteksti
Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu *
19.6.2024
Blogiteksti
Kuntien verotulojen jaksotus normalisoitumassa soten jälkeen
![](/sites/default/files/styles/expert_page/public/media/image/ukraina-kysely_0.png?itok=SL-iN0E-)
Lue, miten kunnat voivat osoittaa tukeaan Ukrainan sodan vuosipäivänä 24.2.
lateral-image-left
![](/sites/default/files/styles/expert_page/public/media/image/Kuntamarkkinat-2024.png?itok=EqLKYFBo)
Kuntamarkkinat 18.-19.9.2024!
Kuntamarkkinat tarjoaa vuosittain kahden päivän ajaksi monipuolista ja ajankohtaista tietoa. Kuntamarkkinat on ideoita pulppuava julkisen sektorin vuoden suurin foorumi, joka järjestetään Kuntatalolla Helsingissä.