Kuntien talousnäkymät heikkenevät nyt jyrkästi - verotus uhkaa kiristyä joka toisessa kunnassa

Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneista talousjohtajista 40 prosenttia arvioi kuntansa talouden tilan tällä hetkellä huonoksi tai erittäin huonoksi. Vain neljä kuntaa kyselyyn vastanneista 210 kunnasta arvioi taloutensa tällä hetkellä erittäin hyväksi. 

Talousjohtajat arvioivat taloustilannetta asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Keskimääräinen arvio kunnan talouden tilasta tällä hetkellä on talousjohtajien mukaan 2,9. Arvio on heikentynyt kevään 2024 Talousbarometristä, jolloin talousjohtajien keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta oli 3,3. Vastaukset painottuivat nyt selvästi heikompiin arvioihin kuin kevään kyselyssä. 

Kuntien talousjohtajien näkymät talouden tilanteesta synkkenevät edelleen, kun arvioidaan kunnan talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Yli puolet vastaajista arvioi kunnan talousnäkymien olevan huonoja tai erittäin huonoja vuoden kuluttua. 

Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 19.–26.8. ja siihen vastasi 210 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 293 kuntaa.

Talouden näkymä heikkenee voimakkaimmin keskisuurissa kunnissa

Kuntien talousjohtajien näkymä ensi vuoteen heikkenee voimakkaimmin keskisuurissa kunnissa. Myös suurten kaupunkien talousnäkymät ovat heikolla tasolla, mutta suhteessa nykytilanteeseen niiden tilanne on kuitenkin paranemassa hivenen. 

– Sote-uudistuksen varjossa kuntien kustannukset kasvavat voimakkaasti ja talouden kasvu on takkuillut jo pidempään. Valtio niistää kunnilta rahaa mm. norminpurun varjolla ilman, että normeja vastaavasti kevennettäisiin, tiivistää Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kuntakentän tilannetta. 

Kun tilannetta tarkastellaan maakunnittain, tunnelmat kunnan taloudellisesta nykytilanteesta arvioitiin vahvimmaksi Lapissa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. 

Arvioitaessa kunnan taloustilannetta 12 kuukauden kuluttua, tunnelmat heikkenevät lähes kaikissa maakunnissa. Eniten talousnäkymien odotetaan heikkenevän Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa. Poikkeuksena on Keski-Pohjanmaa, jossa talouden näkymien arvioidaan paranevan nykyhetkeen verrattuna.

– Kunnan menestymistä ei määritä koko, vaan samantyyppisten kuntien seassa on paitsi taloudellisesti pärjääviä, myös vaikeuksien kanssa kamppailevia. Joissakin kaupungeissa ja kunnissa näkymä on heikentymässä voimakkaasti, mutta joissakin on tehty jo tuntuvia sopeutusohjelmia, ja talouden näkymä on vähitellen kohenemassa, Punakallio jatkaa.

Kunnallisveroprosentin muutospainetta kaiken kokoisissa kunnissa

Heikentyvät talousodotukset näkyvät siinä, että valtaosa vastaajista ennakoi kunnassaan kohtalaisia tai huomattavia sopeutustoimia. Vain kymmenesosa vastaajista raportoi, ettei sopeutustoimille ole tarvetta.

Kyselyn mukaan kunnallisverot uhkaavat kiristyä joka toisessa kunnassa. Kunnallisveroprosentin muutospainetta on havaittavissa kaikenkokoisissa kunnissa. Näkemykset verojen kiristystarpeesta vaihtelevat kuitenkin maakuntien välillä. Ääripäinä Lappi ja Kanta-Häme.

Joka neljännessä kunnassa kunnallisveroon kohdistuu yli 0,5 prosenttiyksikön nousupaine. Kunnallisveron nousupaine on kyselyn mukaan suurinta yli 100 000 asukkaan kunnissa, pienin alle 5 000 asukkaan kunnissa. Keskimääräinen kunnan tuloveroprosentti Manner-Suomessa on 7,46 vuonna 2024.

Mikä on Kuntaliiton Talousbarometri?

Kuntaliiton Talousbarometri on kuntien talousjohdolle osoitettu kysely, joka toteutetaan noin kaksi kertaa vuodessa. Kuntaliiton Talousbarometrillä kartoitetaan kuntien talous- ja suhdannenäkymiä ajankohtaisissa talousteemoissa.

Tutustu kyselyn tuloksiin: www.kuntaliitto.fi/talousbarometri