Kuntaliitto vetoaa hallitukseen: Suunnitelmaa kuntien sidosyksikköjen sääntelystä tulee arvioida uudelleen
Kunnat hyödyntävät toiminnassaan in house -yhtiöitä maltillisesti, selviää tänään esitellystä Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksestä. Kuntaliitto vetoaa esiteltyjen selvitystietojen perusteella hallitukseen, että se arvioisi uudelleen suunnitelmissa olevia mekaanisia ja tiukkoja rajoituksia sidosyksikköjen toimintaan.
Selvitys aloitettiin, koska hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite rajoittaa sidosyksikkömallilla toimimista muun muassa asettamalla sidosyksikön vähimmäisomistusraja 10 prosenttiin sekä rajaamalla yksiköiden käyttöä joillakin toimialoilla. KKV:n selvitys asettaa kuitenkin sidosyksiköiden käyttöön suunnitellut rajoitukset uuteen valoon.
- Vetoamme maan hallitukseen, että se arvioisi uudelleen hallitusohjelman sidosyksikkösääntelyä koskevia kirjauksia. Hallitusohjelmassa esitettyjen muutosten tosiasiallinen vaikutus olisi markkinoiden näkökulmasta vähäinen, mutta kohdistuisi kohtuuttoman haitallisesti laajaan joukkoon erityisesti pieniä kuntia, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.
- Jos sääntely etenee, hallitusohjelman kirjauksen mukaisena kunnat joutuisivat tekemään toimivissa yhtiöissä mittavia omistusjärjestelyjä tai vaihtoehtoisesti ottamaan toimintoja takaisin kunnan itsensä hoidettavaksi. Kustannukset näistä toimenpiteistä voivat helposti ylittää hyödyt, Minna Karhunen perustelee.
Kunnille tyypillinen sidosyksikkö on osakeyhtiö, joka tuottaa palveluja vain yhdelle tai useammalle kunnalle. Tällaisia ovat kuntien jätehuoltoyhtiöt sekä tukipalveluja, kuten ICT- ja ruokapalveluja tuottavat yhtiöt.
KKV:n raportti on askel faktapohjaiseen päätöksentekoon
KKV:n selvityksen mukaan ns. pienomistukset, eli hallitusohjelmassa esitetyn 10 prosentin vähimmäisomistusrajan alittavat omistusosuudet, ovat keskittyneet pieneen osaan sidosyhtiöitä.
Kunnat omistavat monia sidosyksiköitä isommilla omistusosuuksilla, monia jopa täysimääräisesti. Omistajien määrä ei kuitenkaan ratkaise hankintalainsäädännön edellyttämän määräysvallan toteutumista.
- Hallitusohjelmassa on esitetty sääntelyn merkittävää kiristämistä, mutta tämä alustava selvitys ei näytä tätä tukevan. Olemme alusta alkaen toivoneet, että faktat selvitetään ennen lainvalmistelua, ja KKV:n selvitys on askel oikeaan suuntaan. Sidosyksiköitä koskeva mahdollinen ongelma on selvästi rajoitetumpi, kuin mitä elinkeinoelämän järjestöjen suunnalta on annettu ymmärtää, Kuntaliiton lakiasianjohtaja Juha Myllymäki toteaa.
- Sidosyksiköt ovat kansallisen ja eurooppalaisen lainsäädännön mukainen ja yleisesti käytetty tapa tuottaa palveluja, Myllymäki muistuttaa.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto toteuttaa sidosyksikköselvityksen työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. KKV aloittaa tammikuussa selvityksensä toisen osan, joka keskittyy tietyillä toimialoilla toimivien sidosyksiköiden lähempään tarkasteluun. KKV tulee lähestymään sidosyksiköitä ja niiden omistajia kyselyllä.
- Kuntaliitto tukee KKV:a jatkoselvityksen tekemisessä kaikin mahdollisin tavoin. Tieto on paras tapa kohdentaa ratkaisuja varsinaisiin ongelmiin, jos sellaisia tulee esille. Toivomme, että kunnat osallistuvat tietojen keräämiseen aktiivisesti ja avoimesti, Myllymäki kannustaa.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907
Lakiasianjohtaja Juha Myllymäki, p. 050 408 4392
Lisätietoa sidosyksikkösääntelyn muutostarpeen selvittämisestä
Uutta Kuntaliitolta
TE-uudistus on lohen sukua
Luottamuspula - jos ei ole luottamusta, ei ole toimivaa yhteiskuntaa
Facebook ja Instagram jyräävät kuntaviestinnässä: Tekoälyn käyttö jakaa vielä kuntaviestijöitä
Etsitään yhdessä ratkaisuja koulusegregaatioon
Mitä koulusegregaatio on ja mistä se johtuu?
Kuntajuridiikan ytimessä: Turpakäräjät Live
Webcast-sarjamme tarjoaa kuntajuridiikan näkökulmia ajankohtaisiin teemoihin.