Kunnanjohtajat kiirastulessa - epäluottamuksen syyt moninaiset
Kunnanjohtajaan kohdistuvat epäluottamustilanteet ovat viime vuosina yleistyneet ja niiden syntymisprosessit ovat nopeutuneet. Pitkäänkin kunnassa toimineen kunnanjohtajan epäluottamusprosessi voi alkaa ja päätyä kunnanjohtajan eroamiseen nopeasti, jopa alle vuodessa. Myös uuden kunnanjohtajan epäluottamus voi johtaa kunnanjohtajan nopeaan eroamiseen.
Edellinen selviää Kuntaliiton uudesta selvityksestä ”Kunnanjohtajat kiirastulessa”, joka julkaistiin tänään torstaina.
Kunnanjohtajan epäluottamustilanteiden syyt ovat monenlaisia.
– Usein perimmäinen juurisyy ei ole kunnanjohtajan toiminnassa, mutta niinkin voi joissakin tapauksissa olla, toteaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sini Sallinen.
Luottamuspulan syyt voivat johtua yksittäisen henkilön (kuten kunnanjohtajan tai jonkun muun) toiminnasta, puolueiden valta-asetelmien muutoksista, roolien ja prosessien epäkohdista. Toimintaympäristön muutokset ja haasteet ovat niin suuria, että se asettaa kovia vaateita luottamushenkilötyölle.
Usein epäluottamus ei pohjaudu vain yhteen syyhyn, vaan se rakentuu useista eri syistä ja niiden yhteen kietoutumisesta.
Myös kunnanjohtaja voi menettää luottamuksen luottamushenkilöihin ja ehdottaa itse eroamista johtajasopimuksen perusteella.
Kunnanjohtajien ja luottamushenkilöiden välinen luottamus avainasemassa
Luottamuksen rakentaminen vaatii arkisia tekoja ja aikaa sekä luottamushenkilöiltä että kunnanjohtajalta.
– Erityisen tärkeää on satsata valtuustokauden alkuun sekä niihin tilanteisiin, kun kunnanjohtaja on vaihtunut, korostaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kaupunkien ja kuntien prosessien, toimintatapojen ja rakenteiden kehittämisen rinnalla tulee kehittää myös toimintakulttuuria, myös luottamushenkilöiden keskuudessa.
Luottamushenkilötyön vaateet ovat tänä päivänä kovat, ja niistä selviytymistä voidaan tukea luottamushenkilöiden keskusteluilla ja kunnan omilla toimintakulttuurin kehittämishankkeilla tai esimerkiksi ulkopuolisten koulutuksilla ja asiantuntijapalveluilla.
Aineistona haastattelut ja työhyvinvointikyselyt
Selvityksen aineistona ovat kaikkiaan noin 40 kunnanhallitusten puheenjohtajien ja kunnanjohtajien yksilö- tai ryhmähaastattelut, kirjoittajien käymät muut keskustelut sekä Kuntajohtajien työhyvinvointikyselyn 2022 tulokset ja avoimet vastaukset.
Lisätietoja
Sini Sallinen, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 464 5662
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 337 5634
Uutta Kuntaliitolta
Kuntavaalit ovat suosituin tapa vaikuttaa, mutta kuntalaiset haluavat vaikuttaa myös vaalien välillä
NuoDon matkassa – mitä nuorisotyön tilastointi ja dokumentointijärjestelmän kehittäminen opetti?
Totta ja tarua tekoälyltä, toiveita Kuntaliitolta
Kalenterivuosi 2024 - kuntien verotulojen uusi alku
Vieraskielisten opiskelijoiden määrä kasvaa lukiokoulutuksessa
Kuntalaistutkimus 2024: Kuntapalveluja arvostetaan - kirjastot suomalaisten kestosuosikkeja
Minne harkkarit kilisevät?
Kunnat ja kaupungit aktiivisia EU-hanketoteuttajia
Kuntavaalit 13.4.2025
Kuntaliitto kampanjoi kuntavaaleissa kuntien ja kaupunkien roolin esiin nostamiseksi. Onneksi on kunnat!
Kuntapäättäjä liveissä käsitellään demokratiaa ja johtamista
Webinaareissa käsitellään kuntien päätöksentekoa, johtamista, organisoitumista sekä demokratiaa ja luottamushenkilötoimintaa.