Hankintalain valmistelun työryhmä päätti työnsä: Inhouse-yhtiöiden mekaaninen rajoitus etenemässä kuntien huolesta huolimatta

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä on ollut valmistella ehdotukset hankintalainsäädännön uudistamiseksi, päätti työnsä eilen 26. marraskuuta. Valmistelutyössä on kuultu eri sidosryhmiä, mutta Kuntaliiton näkemyksen mukaan kuntien olennaiset huolenaiheet eivät ole saaneet riittävästi huomiota.

Työryhmä on valmistellut esityksiä hankintalainsäädännön muuttamiseksi. Seuraavaksi lakiluonnos siirtyy lausuntokierrosvaiheeseen ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vuonna 2025.

Ehdotetut muutokset rajoittavat kuntien mahdollisuuksia merkittävästi

Kuntaliitto on nostanut toistuvasti esiin huolensa suunnitelluista lakimuutoksista, jotka rajoittavat kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluja yhdessä. Hallituksen ehdotus, joka edellyttäisi kunnan vähintään 10 prosentin omistusosuutta palveluita tarjoavasta yhtiöstä, on herättänyt laajaa kritiikkiä.

Esitetty sääntely olisi Euroopan tiukimpia ja vaikeuttaisi erityisesti pienten ja keskisuurien kuntien sekä hyvinvointialueiden toimintaa sekä yhteistyötä yli kuntarajojen.

– On vaikea ymmärtää, miksi hallitusohjelmakirjauksen jäykästä tulkinnasta pidetään kiinni, vaikka käytännössä kaikki keskeiset tahot, mukaan lukien markkinoiden toimivuutta valvova Kilpailu- ja kuluttajavirasto, ovat esittäneet huolensa muutoksen seurauksista. Tämä linjaus johtaisi kalliiseen hallinnolliseen harjoitukseen, joka ei tue kuntien eikä veronmaksajien etua, ihmettelee Kuntaliiton lakiasiain johtaja Juha Myllymäki. 

Vaikutukset paikallisiin markkinoihin ja kuntien toimintaan arvaamattomat

Hankintalain tiukennuksilla olisi kauaskantoisia vaikutuksia kuntien mahdollisuuksiin järjestää palveluita kustannustehokkaasti ja paikallisia markkinoita hyödyntäen. Muutokset vaikeuttaisivat erityisesti ICT-palveluiden ja jätehuollon järjestämistä, ja ne heikentäisivät monien kuntien mahdollisuuksia kehittää toimintaansa tehokkuuden ja paikallisten tarpeiden näkökulmasta.

– Kuntien yhtiöt ovat nykyiselläänkin markkinoiden aktiivisia käyttäjiä ja kilpailuttavat hankintansa laajasti. Muutosten myötä ostajakenttä ja osaaminen pirstaloituisi, mikä on ristiriidassa sen kanssa, että hankinnoilta edellytetään koko ajan enemmän kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Muutoksella vahvistetaan myyjän asemaa markkinoilla, mikä voi johtaa kalliimpiin hankintoihin ja markkinoiden keskittymiseen, Myllymäki varoittaa.

Kuntaliitto peräänkuuluttaa tasapainoista ratkaisua

Kuntaliitto katsoo, että hankintalainsäädännön uudistuksessa tulisi välttää jäykkiä ja kategorisia sääntelymalleja, jotka rajoittavat kuntien toimintavapautta ilman riittävää hyötyjen ja kustannusten arviointia. Kunnat ovat perustaneet yhteisesti omistettuja yhtiöitä nimenomaan palvelutuotannon tehostamiseksi ja investointikustannusten jakamiseksi. Jatkossa yhä enemmän merkitystä on myös osaavan työvoiman saatavuudella. Mahdolliset muutokset on toteutettava siten, että ne eivät aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia kuntatalouteen tai heikennä valtuuston mahdollisuutta päättää kunnan palveluista.

– Kiistämättömiin in house -järjestämisen väärinkäytöksiin tulee ehdottomasti puuttua, ja näin on tapahtunutkin. Hyvin toimivaa, pitkäjänteisesti kehitettyä ja lähes kaikkia kuntia koskevaa järjestelmää ei kuitenkaan tule kokonaan romuttaa, Juha Myllymäki toteaa.

Lisätietoja:
Lakiasiain johtaja Juha Myllymäki, p. 050 408 4392