EU-vaalien ehdokkaista 40 prosenttia on kunnanvaltuutettuja

Europarlamenttivaalien ehdokkaista lähes puolet eli 40 prosenttia istuu kuntien valtuustoissa, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä. Vuoden 2019 vaaleissa vastaava osuus oli kolmannes eli kunnanvaltuutettuja on nyt pyrkimässä aiempaa enemmän parlamenttiin. Yhteensä europarlamenttiin hakee 232 ehdokasta, joista 92 on tällä hetkellä kunnanvaltuutettuja.  

Europarlamenttivaaleihin on asettunut ehdokkaita kaikkiaan 75 kunnasta. Lukumääräisesti selvästi eniten ehdokkaita on ehdolla yli 100 000 asukkaan kaupungeista: Helsingistä 48, Espoosta 15, Vantaalta 15, Tampereelta 12 ja Turusta 10. Vähiten ehdokkaita on alle 5 000 asukkaan kunnista. 

EU-vaaleissa ehdolla olevista 92 on tällä hetkellä kunnanvaltuutettuna. He edustavat kaikkiaan 50 Manner-Suomen kuntaa. Lisäksi Ahvenanmaan ehdokkaista toinen toimii myös kunnanvaltuutettuna. Kunnat, joista on eniten kunnanvaltuutettuja eurovaaliehdokkaina ovat Helsinki (6), Turku (6), Vantaa (6), Jyväskylä (5) ja Espoo (5). Kunnanvaltuutettujen osuus EU-vaaliehdokkaista on suurimmillaan yli 100 000 asukkaan kunnissa, ja pienin alle 5000 asukkaan kunnissa. 

Ehdolla 31 kansanedustajaa, joista 25 tällä hetkellä myös kunnanvaltuutettuja 

EU-vaaleihin ehdolle asettuneista kunnanvaltuutetuista 25 toimii kuntansa valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa, heistä kuusi valtuuston puheenjohtajana ja kolme hallituksen puheenjohtajana. Ehdolla olevista nykyisistä seitsemästä europarlamentaarikosta neljä on tällä hetkellä kunnanvaltuutettuja. 

–Kuntakokemusta tarvitaan myös europarlamentissa, sillä selvityksemme mukaan keskimäärin 45 prosentilla kuntien päätösasioista on jonkinlainen EU-kytkös. EU siis vaikuttaa tavalla tai toisella merkittävään osaan kuntien tehtävistä tai kunnissa tehtävistä päätöksistä, tuo esille Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. 

Ehdolla olevista eurovaaliehdokkaista 31 toimii myös kansanedustajana ja heistä 25 myös kunnanvaltuutettuina. Näistä 25 tuplaroolituksella olevista yhteensä 13 on lisäksi tällä hetkellä aluevaltuutettuja. EU-vaaliehdokkaina on siis 13 henkilöä, jotka työskentelevät tällä hetkellä kansanedustajana, kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna. Näistä triplaroolissa olevista kolme on kunnan puheenjohtajistossa.  

– Suomessa on mahdollista toimia luottamustehtävässä useammalla tasolla samaan aikaan: esimerkiksi kansanedustajana, europarlamentaarikkona ja kunnanvaltuutettuna. Tämä on pohjoismaisittain ainutlaatuista, Pekola-Sjöblom toteaa. 

Marianne Pekola-Sjöblom arvioi, että vaativien luottamustehtävien kasautuminen ja hoitaminen monella eri päätöksenteon portaalla voi olla haastavaa. 

-Jokainen tehtävä vaatii aikaa paneutua asioihin ja osallistua kokouksiin, jos jokaisella hallinnon tasolla aikoo hoitaa tehtäväänsä hyvin. Lisäksi tupla- ja triplaroolit voivat aiheuttaa roolien sekoittumista ja erilaisia jääviysongelmia, kun päätöksiä tehdään hallinnon eri tasoilla, jatkaa Pekola-Sjöblom. 

Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat yleisimmin perussuomalaisia, demareita, vihreitä ja vasemmistoa. Koko ehdokaskaartiin verrattuna kunnanvaltuutettuina toimivat ehdokkaat ovat aavistuksen vanhempia; keski-ikä on 45 vuotta ja vaihtelee 21 vuodesta 72 vuoteen. Naisten osuus kunnanvaltuutettuina toimivista ehdokkaista on 53 prosenttia, kaikista ehdokkaista 45 prosenttia.  

Europarlamenttivaalit 9.6.2024, ennakkoäänestys 29.5.-4.6.2024 

Europarlamenttivaalit järjestetään joka viides vuosi, edellisen kerran toukokuussa 2019. Tämänkertainen äänestyspäivä on 9.6.2024, ennakkoäänestys kotimaassa 29.5.-4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.-1.6.2024. 

Suomesta europarlamenttiin valitaan kaikkiaan 15 edustajaa. Viimeisimmissä EU-vaaleissa on käynyt äänestämässä noin 40 prosenttia Suomessa asuvista Suomen kansalaisista.  

Neljä kuntien kannalta tärkeää tavoitetta tulevalle EU-vaalikaudelle - Kohti ihmislähtöistä EU:ta! 

1. Suomen kunnissa toteutetaan vihreää ja digitaalista siirtymää. Varmistetaan, että kunnat onnistuvat!  
2. Työperäistä maahanmuuttoa on edistettävä voimakkaasti! 
3. EU-sääntelyssä ja rahoituksessa tulee huomioida Suomen muuttunut geopoliittinen asema ja saavutettavuus. 
4. Kuntien ja kaupunkien elinvoimaa on vahvistettava: Huolehditaan, että Suomi saa investointeja! 

Miksi EU-vaalit ovat myös kuntavaalit? Lue lisää sivuiltamme www.kuntaliitto.fi/euvaalit