
Lähes tuhat eduskuntaan pyrkivistä vaikuttaa oman kuntansa valtuustossa

Uuteen eduskuntaan hakee yhteensä 2424 ehdokasta, joista 904 valittiin kevään 2021 kuntavaaleissa kuntien valtuustoihin. Kevään eduskuntavaalien ehdokkaista 37 prosenttia istuu kuntien valtuustoissa, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä.
- Eduskuntavaalit ovat myös kuntavaalit. Kansanedustajan tehtävät kiinnostavat kuntien luottamushenkilöitä, ja kuntakokemuksesta on varmasti hyötyä kansanedustajan työssä. Eduskunnan päätöksistä valtaosa vaikuttaa suoraan kuntalaisten elämään, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Ehdokkaina olevien kunnanvaltuutettujen osuus on hieman pienempi kuin neljä vuotta sitten, jolloin kunnanvaltuutettuehdokkaita oli 40 prosenttia kaikista ehdokkaista.
Ehdokkaista 170 on istuvia kansanedustajia, 3 europarlamentaarikkoa ja 904 kunnanvaltuutettua. Istuvista kunnanvaltuutetuista joka kymmenes ja aluevaltuutetuista joka kolmas on ehdolla myös eduskuntavaaleissa.
Kaikkiaan 82 eduskuntavaaliehdokkaalla on tällä hetkellä ns. kolmoisrooli eli ovat istuvia kansanedustajia, aluevaltuutettuja ja kunnanvaltuutettuja.
Eduskuntavaaleihin on asettunut ehdokkaita kaikkiaan 261 kunnasta
Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat yhteensä 203 kuntaa. Viime vaaleissa kunnanvaltuutettuehdokkaita oli 220 kunnasta.
Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Helsingistä, yhteensä 52 eli 61 prosenttia kaikista valtuutetuista.
Vantaalla runsaat puolet (52 %) kunnanvaltuutetuista on ehdolla eduskuntavaaleissa, ja Tampereella ja Espoossakin lähes puolet kunnanvaltuutetuista. Näiden lisäksi Oulussa, Rovaniemellä, Turussa, Porissa ja Vaasassa ehdolle eduskuntavaaleihin on lähtenyt yli 30 prosenttia kaikista kunnanvaltuutetuista.
Ehdolla olevista 170 kansanedustajasta 150 toimii myös kunnanvaltuutettuna. Ehdolla olevista europarlamentaarikoista yksi on myös kunnanvaltuutettu.
- Todennäköisesti myös tulevassa eduskunnassa suurin ryhmä tulee olemaan ”kuntapuolue” edellisten vaalikausien tapaan, jolloin useampi kuin 150 kansanedustajaa on istunut samanaikaisesti oman kuntansa valtuutettuna, Pekola-Sjöblom arvioi. Viime eduskuntavaaleissa 2019 valituista kansanedustajista ennätyksellisen suuri määrä eli peräti 171 toimi myös kotikuntansa kunnanvaltuutettuna.
Kansanedustajaksi ehdolla olevat kunnanvaltuutetut edustavat yleisimmin perussuomalaisia (158), SDP:tä (148), Kokoomusta (135) ja keskustaa (114).
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

+358 9 771 2504, +358 50 337 5634
Vastuualueet
- Kuntaliiton tutkimustoiminta ja tutkimusohjelmat
- kuntademokratia- ja johtamistutkimukset
- kuntavaalit
- kuntajohtajaverkosto Ryhmä44, koko- ja osa-aikaisten puheenjohtajien verkosto
12.3.2025
Blogiteksti
Euroopan komissio julkaisi suuntaviivat kilpailukyvyn ja taloudellisen vaurauden turvaamiseksi
7.3.2025
Kuntalaisten kokemukset varhaiskasvatuksesta myönteisempiä kuin julkisessa keskustelussa esitetään
7.3.2025
Blogiteksti
Hajota ja hallitse
6.3.2025
Blogiteksti
Hoi vanhempi – kuntavaalit vaikuttamisen paikka, myös varhaiskasvatuksen osalta
6.3.2025
Blogiteksti