Työvoiman saatavuushaasteet heikentävät kuntajohtajien työhyvinvointia

Työvoiman saatavuushaasteet kunnissa vaikuttavat ajankohtaisista asioista kielteisimmin kuntajohtajien työhyvinvointiin. Kuntajohtajista 58 prosenttia kertoo työvoiman saatavuuden vaikuttavan melko tai erittäin kielteisesti omaan työhyvinvointiin. Tiedot selviävät Kuntaliiton, Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n tekemästä tutkimuksesta.

— Työvoimapula selvästi stressaa kuntajohtoa. Osaajia on vaikea löytää ja työvoiman saatavuusongelmien vaikutus kuntajohtajan hyvinvointiin näkyy eri kokoisissa kunnissa eri puolilla Suomea. Ongelma onkin yhteinen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.

— Myös Kevan eläköitymisennusteet sekä tilasto- ja tutkimustieto tukevat kuntajohtajien havaintoja; esimerkiksi terveys-, hoiva- ja opetusalalla on jo nykyhetkellä tuhansien työntekijöiden vaje, eikä tilanne tule helpottumaan ilman toimenpiteitä. Tämä haastaa paitsi kuntajohtajat, myös koko kuntaorganisaation kehittämään keinoja henkilöstön riittävyyden ja työkyvyn turvaamiseksi, Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander toteaa.

Kielteisimmin työvoiman saatavuuden haasteet vaikuttavat kuntajohtajan uraa aloittaviin. Nuoremmat sekä lyhyemmän ajan kuntajohtajana toimineet kokivat työvoimapulan vaikuttavan työhyvinvointiin kielteisemmin kuin kokeneemmat ja iäkkäämmät kuntajohtajat.

Varsin monen kunnanjohtajan (42 prosenttia) uutena huolenaiheena on nyt epävarma maailmanpoliittinen tilanne. Silti työhyvinvointia tarkastellessa kunnan sisäiset asiat nousivat keskiöön. Vajaa puolet (47 prosenttia) kuntajohtajista kertoi esimerkiksi julkisen keskusteluilmapiirin olevan työhyvinvointiin kielteisesti vaikuttava tekijä.

Kuntien parempi taloustilanne näkyy kuntajohtajien työhyvinvoinnissa

Kunnan taloustilanne vaikutti ajankohtaisista asioista myönteisimmin tänä vuonna kuntajohtajien työnhyvinvointiin. 43 prosenttia vastaajista kokikin kunnan taloustilanteella olevan positiivinen vaikutus ja vain 30 prosenttia koki taloustilanteen vaikuttavan kielteisesti. Tämä eroaa merkittävästi vuodesta 2020, jolloin jopa 52 prosenttia kuntajohtajista kertoi kunnan taloustilanteen olevan kielteisesti ja vain 5 prosenttia myönteisesti omaan työhyvinvointiin vaikuttava tekijä.

— Kuntien verokehitys on ollut hyvää pari viimeistä vuotta. Lisäksi kuntien tuloja ovat määräaikaisesti lisänneet myös korona-avustukset, Karhunen kertoo.

— Nyt edessä on kuitenkin hyppy tuntemattomaan, sillä sote-uudistus siirtää kustannuksia ja tuloja valtiolle. Tämä asettaa kunnat tulevina vuosina haastavaan taloustilanteeseen.

Kokemukset taloustilanteesta vaihtelevat merkittävästi kunnittain. Alle 20 000 asukkaan kunnissa kuntajohtajat kokivat taloustilanteen vaikuttavan pikemmin myönteisesti kuin kielteisesti omaan työhyvinvointiin, kun taas yli 20 000 asukkaan kunnissa vaikutuksen arvioitiin olevan pikemminkin kielteinen kuin myönteinen.

Kuntajohtajien työhyvinvointi on kaiken kaikkiaan säilynyt varsin hyvänä. Heistä yli 90 prosenttia on innostunut työstään ja neljä viidestä on tyytyväinen työhönsä sekä pitää työkykyään hyvänä.

Vaikka päätöksentekoilmapiiri on parantunut, huono ilmapiiri vaivaa yhä monia kunnanjohtajia

Kuntajohtajien mukaan päätöksentekoilmapiiri on parantunut kunnissa. Kolmasosa vastaajista (34 prosenttia) kokee kuitenkin, että omassa kunnassa päätöksentekoilmapiiri on heikentynyt kuluneen valtuustokauden aikana.

— Kuntajohtajien työ on mielenkiintoista ja merkityksellistä, mutta on ehdottomasti pidettävä huolta siitä, että palautumiseen on riittävästi aikaa ja että työskentelyilmapiiri olisi luottamukseen perustuva, Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka kommentoi.

— Kiire, jatkuva paine, uudistukset, henkilöstövaje- ja vaihtuvuus sekä hoidettavien asioiden suuri määrä ja mittakaavat ovat osaltaan vaikuttamassa siihen, että moni kuntajohtaja tekee työtä usein vapaa-ajallakin.

Luottamushenkilöiden esittämää epäluottamusta on aiempaa vähemmän, mutta silti joka neljäs kuntajohtaja (26 prosenttia) kertoo jonkinlaisesta epäluottamuksesta luottamushenkilöiden taholta.

Kuntajohtajien työhyvinvointiin liittyvät haasteet vaikuttavat kasautuvan, sillä stressi, koettu epäluottamus, huono päätöksentekoilmapiiri ja koettu häirintä tai uhkailu ovat tutkimuksen mukaan yhteydessä toisiinsa.

Yleisimpänä häirinnän syynä pidetään asiatonta palautetta mediassa, mutta toisena on kasvokkain kohdattu uhkailu tai aggressio. Lähes puolet häirintää kokeneista nimeää henkilöön kohdistuvat syyt häirintää selittävänä tekijänä.

— Häirinnän kokemukset ovat hyvin huolestuttavia. Käynnistämmekin Kuntaliitossa syksyllä hankkeen, jossa keskitytään kuntien päätöksentekokulttuuriin ja pohdimme myös keinoja puuttua koettuun epäasialliseen käytökseen, Karhunen kertoo.

Tulokset ilmenevät touko-kesäkuussa tehdystä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 193 kuntajohtajaa. Vastausprosentti oli 64. Kysely oli kuntien uuden valtuustokauden aikana ensimmäinen. Tutkimuksen toteutti Kuntaliitto yhteistyössä Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n kanssa. Vastaava tutkimus on toteutettu vuodesta 2007 lähtien noin kahden vuoden välein.

Lisätietoja:

Minna Karhunen, Kuntaliiton toimitusjohtaja, p. 050 380 5907, minna.karhunen(at)kuntaliitto.fi

Jaakko Kiander, Kevan toimitusjohtaja, p. 050 583 8599, jaakko.kiander(at)keva.fi

Rinna Ikola-Norrbacka, puheenjohtaja, Suomen kuntajohtajat ry., p. +358 44 778 0210

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 3375634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Jarkko Majava, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto, p. +358 9 771 2860, jarkko.majava(at)kuntaliitto.fi

Vuoden 2018 tiedote.

Vuoden 2020 tiedote.