Yhteiskannanotto: Kiire ei saa ohittaa sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita

Sote-uudistuksen tavoitteista vallitsee yhteiskunnassa laaja yhteisymmärrys. Uudistuksella tulisi pystyä parantamaan niin palveluiden saatavuutta ja laatua, kuin varmistamaan järjestelmän kestävyys pitkällä aikavälillä. Tämä edellyttää muun muassa alueellisten erityispiirteiden huomioimista, hyvinvointialueiden ja kuntien joustavaa työnjakoa ja laajaa mahdollisuutta eri toimijoiden vahvuuksien hyödyntämiseen osana palvelutuotantoa. Esimerkiksi yritysten merkitys sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana on huomattava.

Uudistusta on valmisteltu tavalla, jossa sosiaali- ja terveyspalveluista tällä hetkellä vastaaville on jäänyt lähinnä sivusta seuraajien rooli. Eri toimijoiden mahdollisuudet vaikuttaa uudistukseen liittyvien valuvikojen korjaamiseksi ovat jääneet hyvin rajallisiksi. Kannamme huolta siitä, että uudistuksen tavoitteet ovat väistymässä aikataulutavoitteesta aiheutuvan kiireen tieltä. On välttämätöntä varmistaa, että uudistus johtaa sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja esitetyssä lainsäädännössä tunnistetut puutteet korjataan. 

Yksi keskeisimmistä muutostarpeista koskee hyvinvointialueiden mahdollisuutta järjestää palvelut tehokkaasti yksityistä sektoria ja sen innovaatioita hyödyntäen. Uudistuksen tavoitteena on muodostaa vahvempia palvelujen järjestäjiä. Järjestämisvastuuta koskevat rajoitukset ovat kuitenkin samalla kaventamassa merkittävästi hyvinvointialueiden päätäntävaltaa. Tämä koskee erityisesti tuottavuutta, laatua ja saatavuutta parantavien tuotantotapojen valintamahdollisuuksia. Päätösvallan siirtyminen vahvan kunnallisen itsehallinnon piiristä selvästi heikomman hyvinvointialueen itsehallinnon piiriin ei ole omiaan myöskään vahvistamaan yhteiskunnan kansanvaltaisuutta.

Huomiota tulee kiinnittää myös uudistukselle asetettujen taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen ja kuntien asemaan uudistuksen jälkeen. Kustannusten kasvun hillintä on ehdotetussa mallissa vaikeaa ja muutoskustannukset rasittavat hyvinvointialueita ja kuntia pitkälle kuluvan vuosikymmenen loppuun. Yhteiskunnalliset toimijat kantavat huolta siitä, mikä on kuntien rooli uudistuksen jälkeen ja miten muutos vaikuttaa yrityksille tärkeään kuntien ja kaupunkien elinvoimaan, investointikykyyn ja rahoituspohjaan. Jos huolenaiheita ei oteta vakavasti, voi muutoksella olla kielteisiä vaikutuksia asukkaiden hyvinvointiin, yritysten mahdollisuuksiin, kansantalouteen ja koko maan kehitykseen.

Toimitusjohtaja Minna Karhunen, Suomen Kuntaliitto, minna.karhunen(at)kuntaliitto.fi, 050 380 5907

Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto, jyri.hakamies(at)ek.fi, 09 4202 2400

Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, mikael.pentikainen(at)yrittajat.fi, 040 504 1944 

Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari, juho.romakkaniemi(at)chamber.fi, 040 050 5269