Sote-uudistuksen toimeenpano ei saa synnyttää väliinputoajia - kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön mahdollistamiseen tarvitaan lainsäädännöllisiä ratkaisuja

Sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille vaikuttaa nykyisiin toimialarajat ylittäviin yhteistyömuotoihin.

”Vaikka kunnilla ja hyvinvointialueilla on yhteiset asukkaat ja paljon yhteistyötarpeita, ei eduskunnan kesällä hyväksymässä sote-lainsäädännössä ole otettu juuri lainkaan kantaa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön toteuttamisen periaatteisiin”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kertoo.

Ilman mahdollistavaa lainsäädäntöä kuntien ja hyvinvointialueiden resursseja sekä osaamista yhdistävien palvelujen toteuttaminen ei ole mahdollista uudistuksen toimeenpanon jälkeen. Tämä johtaa pahimmillaan monien tehtävärajat ylittävien yhteistyömuotojen purkautumiseen ilman että niiden piirissä oleville asiakkaille pystytään järjestämään nopealla toteutusaikataululla korvaavia palveluita.

”Kukaan ei varmasti halua, että tämän kaltaiseen toimivien yhteistyömuotojen purkamiseen päädytään”, Reina sanoo.

”On luonnollista, että sote-uudistusta koskevan valtavan lakipaketin valmistelussa ei ole ehditty kiinnittää kaikkiin yhteistyötä koskeviin yksityiskohtiin riittävästi huomiota. Nyt kun hyväksytyn lainsäädännön muihin kipupisteisiin ollaan etsimässä ratkaisuja, on viimeinen hetki hakea lainsäädännöllisiä ratkaisuja myös hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyön mahdollistamiseksi.”

Yhdyspintojen merkitys näkyy arjessa

Konkreettisena esimerkkinä yhdyspintojen merkityksestä on kuntien nuorisotoimen, työllisyyden hoidon ja sosiaalihuollon yhteistyö nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työpajatoiminnan toteuttamisessa. Laajasti kuntien vastuulla toimivat työpajat toteuttavat myös hyvinvointialueille siirtyvän kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluita. 

”Mikäli toimintamallia ei voida jatkaa, on epäselvää, mitä toiminnan piiriin osallistuville yli 33 000 asiakkaalle tapahtuu. Työpajatoiminta on ollut tärkeä lähipalvelu etenkin nuorille sellaisilla alueilla, joilla julkiset liikenneyhteydet ovat heikot tai kunnassa ei ole tarjolla muita työllistymistä tukevia palveluita”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio kertoo.

Vastaavan kaltaisia kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyömuotoihin liittyviä kysymyksiä nousee esiin myös muissa työllisyyden hoidon ja sosiaalihuollon yhdyspintatehtävissä, sekä sivistystoimen ja sote-palveluiden välillä.

Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä on tarpeellista ja mahdollista säätää osana sote-lainsäädännön korjaussarjaa

Kuntaliitto on arvioinut, että kuntien ja hyvinvointialueiden horisontaalisesta yhteistyöstä lakisääteisissä tehtävissä on sekä tarpeellista, että mahdollista säätää osana sote-lainsäädännön korjaussarjaa. Kuntien ja hyvinvointialueiden joustavat yhteistyöratkaisut, molempien näin päättäessä, olisivat näin mahdollisia hankintalainsäädännön ja EU:n kilpailuoikeuden estämättä. 

”Tämä rauhoittaisi sote-uudistuksen toimeenpanovaiheen aidosti välttämättömien muutosten toteuttamiseen sen sijaan, että purettaisiin toimivia yhteistyömalleja”, Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki sanoo.

Nykyisten käytäntöjen jatkoaikaa tarvittaisiin myös siihen, että sote-uudistuksen rinnalla käynnissä olevien työllisyyden hoidon ja kotouttamisen edistämisen uudistusten yhteensovittamiskysymykset pystyttäisiin ratkaisemaan yhteisten asukkaiden ja veronmaksajien näkökulmasta kestävästi.