Kuntalaiset erittäin tyytyväisiä kirjasto-, kulttuuri- ja taiteen perusopetuksen palveluihin

Kuntalaisten tyytyväisyys kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen hoitoon on hyvin vahvalla tasolla kaikenkokoisissa kunnissa ympäri Suomen.



Vaikka kuntalaisten arviot kunnallisten palvelujen hoidosta ja saavutettavuudesta ovat kautta linjan positiivisia, ovat kuntalaiset kuitenkin kaikkein tyytyväisimpiä kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen kokonaisuuteen. Siihen lukeutuvat kirjasto-, kulttuuri- ja taiteen perusopetuksen palvelut sekä kansalais- ja työväenopistot, liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut.



91 prosenttia kantaa ottaneista arvioi oman kuntansa kirjastopalvelujen olevan hyvin hoidettuja. Kulttuuripalveluja hyvin hoidettuina pitää 73 prosenttia kantaa ottaneista.

Myös arviot liikuntapalvelujen hoidosta ovat hyvin positiivisia.

- Kyselymme tulokset osoittavat, että kuntalaiset arvostavat muun muassa kirjasto- ja kulttuuripalveluita hyvin korkealle ja että näillä palveluilla todella on kuntalaisille suuri merkitys. Tämän myötä esimerkiksi kulttuuritoiminnalla kunta voi profiloitua mielenkiintoiseksi ja aktiiviseksi asuinpaikaksi, joka tarjoaa kuntalaisille laadukkaita vapaa-ajan palveluja, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.



- Monipuoliset ja toimivat palvelut toimivat myös vetovoimatekijänä uusille asukkaille sekä esimerkiksi kesäasukkaille, Pekola-Sjöblom jatkaa.

Tyytyväisimpiä ovat palveluita henkilökohtaisesti käyttäneet

Vuoden 2020 tutkimuskunnissa kirjasto-, kulttuuri- ja taiteen perusopetuksen palveluja käyttäneiden osuudet vaihtelivat merkittävästi kyselyyn vastanneiden kuntalaisten keskuudessa.



Tyytyväisyys kirjastopalvelujen hoitoon sekä myös saatavuuteen ja saavutettavuuteen on kuitenkin hyvin suurta eri ikäisillä, eri sukupuolta ja äidinkieltä edustavilla sekä eri osassa kuntaa asuvilla.

Myös kulttuuripalvelujen hoidon sekä niiden saatavuuden saavutettavuuden osalta tyytyväisyys on suurta eri ikäisillä, eri sukupuolta ja äidinkieltä edustavilla sekä eri osassa kuntaa asuvilla. Vastaajista korkeimmat tyytyväisyysarviot antoivat ruotsinkieliset, naiset ja 18-29-vuotiaat.

Vähemmän yllättäen tyytyväisyys kulttuuripalveluihin on korkeammalla tasolla kuntakeskuksissa ja kunnan reuna-alueilla asuvilla kuin haja-asutusalueilla asuvilla. Taide- ja kulttuurilaitokset keskittyvät maakuntakeskuksiin ja yhdistykset vastaavasti ovat keskeisiä kulttuurin tuottajia pienemmissä kunnissa.

Tyytyväisyys kulttuuripalveluihin on korkealla tasolla erikokoisissa ja -tyyppisissä kunnissa. Tyytyväisyys on suurinta yli 50 000 asukkaan kunnissa, kaksikielisissä ja ruotsinkielienemmistöisissä kunnissa.

Taiteen perusopetukseen tyytyväisyys oli melko suurta eri ikäisillä, eri sukupuolta ja äidinkieltä edustavilla sekä eri osassa kuntaa asuvilla. Vastaajista tyytyväisimpiä ovat 40-49-vuotiaat ja 30-39-vuotiaat sekä naiset.

Kunnissa monipuolista kulttuuritoimintaa

Kunnilla on velvollisuus järjestää kulttuuri- ja kirjastotoimintaa. Kulttuuri voi kirjaston ohella tarkoittaa musiikki-, teatteri-, tanssi-, sirkus-, museo- ja näyttelytoimintaa, taiteen harrastamista ja taiteen perusopetusta, tapahtumia, festivaaleja ja juhlia pitkin vuotta. Kunnat voivat ylläpitää kulttuuritaloja ja muita tiloja taide- ja kotiseutuyhdistyksille sekä taitelijoille.



Harrastamisen ohella kunnat ylläpitävät ja tukevat ammattimaista taidetoimintaa ja esitystiloja, ostavat julkista taidetta ja vievät kulttuuria sote-palveluyksiköihin.



- Esimerkiksi Keuruulla on aktiivinen taide- ja kulttuurihistoriallinen museo, musiikin ja tanssin taiteen perusopetusta tarjoava musiikkiopisto ja kansalaisopisto. On nuorten harrastekerhoja, kulttuuritiloja kuntalaisten ja yhdistysten käyttöön. Kulttuuriportaat sen sijaan on Keuruun varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen kulttuurikasvatussuunnitelma, jonka tavoitteena on tuoda taide ja kulttuuri osaksi lasten ja nuorten arkea, Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee kuvailee.



Kuntaliiton kyselyyn vastanneiden keskuudesta taiteen perusopetuksen palveluja on käytetty eniten Lapualla.

Lapualla toimiikin esimerkiksi kansalaisopisto, taidekoulu ja musiikkiopisto, jotka tarjoavat mahdollisuuksia taiteen harrastamiseen ja taiteen perusopetukseen.



Kaikista tyytyväisimpiä kulttuuripalvelujen hoitoon oltiin Kemiönsaarella.

- Kemiönsaarella kunnan ohella yhdistykset ja yksityiset tahot järjestävät kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa. Lasten ja nuorten vapaa-ajan maksuttomissa kerhoissa voi kokeilla sirkusta ja käden taitoja. Paikallishistoria on museoissa läsnä. Kulttuuritalo ovat kuntalaisten toinen olohuone. Konsertteja, elokuva- ja muita esityksiä, kirjasto ja kokoustiloja löytyy kulttuuritalo Villa Landesta, Selkee sanoo.

Kysely on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa. Kuntalaistutkimuksessa kartoitettiin kuntalaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen hoidosta sekä saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kyselyyn vastasi kaikkiaan lähes 11 000 täysi-ikäistä kuntalaista 43 kunnasta eri puolilla Suomea.  

Lisätietoja:

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. +358 50 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi



Johanna Selkee, erityisasiantuntija, p. +358 50 435 9420, johanna.selkee(at)kuntaliitto.fi