Kuntalaiset aiempaa tyytyväisempiä perusopetukseen ja lukiokoulutukseen

Kuntalaiset ovat tyytyväisiä perusopetuspalveluun sekä vuosiluokilla 1‒6 (alakoulu) että 7‒9 (yläkoulu). Tyytyväisyys jatkuu korkeana myös lukiokoulutuksessa.

Suurinta tyytyväisyys on perusopetuksen alaluokilla, jossa kodin ja koulun välinen yhteistyö on lähtökohdiltaan tiivistä.

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta kuntalaiset ovat tyytyväisiä tapaan, jolla koulutuspalvelut on järjestetty ja hoidettu. Kuntalaisten yleinen tyytyväisyys kuntien koulutus- ja sivistyspalveluihin näkyy siten vahvana myös perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa.



Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kuntalaiskyselystä, joka antaa tietoa muun muassa kuntalaisten käsityksistä oman kunnan palveluista.

Kuntalaisten palvelutyytyväisyys kasvanut tasaisesti

Palvelutyytyväisyys on lisääntynyt 2000-luvulla sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. Tyytyväisyys on kasvanut tasaisesti 2000-luvun alusta lähtien.

Myönteistä on, että erityisen tyytyväisiä ovat ennen kaikkea koulutuspalveluja käyttäneet. Palveluja käyttäneiksi katsotaan perheet, joissa palveluja on käytetty viimeisen vuoden aikana.

Myös kuntalaiset, jotka eivät käytä kyseisiä koulutuspalveluja, arvostavat ja pitävät palveluja hyvinä.

‒ Kuntalaiset antavat kyselyssä erittäin vahvan tuen kuntien tavalle järjestää ja hoitaa opetusta ja koulutusta, Kuntaliiton perusopetuksen erityisasiantuntija Mari Sjöström toteaa tyytyväisenä.

Kuntalaisten tyytyväisyys sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen toteuttamiseen on kaikissa tutkimuskunnissa suurta riippumatta kuntien koulutuspalveluiden järjestämistavasta tai paikallisesti tehdyistä ratkaisuista. Vaikka osassa kuntia on 2000-luvulla tehty muutoksia palveluverkkoon, ovat kunnat tästä huolimatta kyenneet ylläpitämään palvelutyytyväisyyden korkealla tasolla.

- Tyytyväisyys on laajaa myös taustatekijöistä riippumatta. Kuntalaiset kaikissa ikäluokissa pitävät hyvänä kuntansa tapaa hoitaa perusopetusta ja lukiokoulutusta. Erityisen tyytyväisiä perusopetukseen ovat 40‒49 -vuotiaat, joiden perheissä on eniten palveluja käyttäneitä. Lukiokoulutukseen tyytyväisimpiä ovat 18‒29 -vuotiaat, joilla yhtä lailla on läheisintä kokemusta palvelun käytöstä, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.



Naiset ovat hieman miehiä tyytyväisempiä sekä perusopetus- että lukiokoulutuspalveluihin. Samoin äidinkielenään ruotsia puhuvat ovat hieman suomenkielisiä tyytyväisempiä tapaan, jolla palvelut on hoidettu.

Kuntakeskuksessa, reuna-alueella tai haja-asutusalueella asuvien välillä ei ole eroja perusopetuksen ala- tai yläluokkien osalta. Sen sijaan lukiokoulutuksessa haja-asutusalueella asuvien tyytyväisyys on hieman muita pienempää.

Perusopetuksen saatavuus ja saavutettavuus hyvällä tasolla

Kuntalaiskyselystä käy ilmi, että perusopetuksen saatavuus ja saavutettavuus koetaan edelleen hyväksi eri kokoisissa ja erityyppisissä kunnissa ympäri Suomea.

- Perusopetusta on mahdollista kehittää ja järjestää laadukkaasti hyvin eri tavoin. Kuntalaiset vaikuttavat arvostavan tätä mahdollisuutta, koska antavat myös palvelun hoitamisesta korkean arvosanan. Edes kuntakohtaiset oppilasmäärien tai palveluverkon muutokset eivät anna selkeää viitettä siitä, että palvelutyytyväisyys lähtisi merkittävästi horjumaan vain näistä syistä, Sjöström sanoo.

Kuntalaisten tyytyväisyys myös kunnan lukiopalveluihin sekä tyytyväisyys lukiokoulutuksen saatavuuteen ja saavutettavuuteen vastaavat hyvin toisiaan. Lukiokoulutuksessa oppilaitosverkko on edelleen tiheä, mikä näkyy siinä, että tyytyväisyys lukiokoulutuksen saatavuuteen ja saavutettavuuteen on kaikissa kuntakokoluokissa vähintään hyvällä palvelutyytyväisyyden tasolla.

- Lukiokoulutuksen tulokset ovat linjassa muiden tutkimusten ja selvitysten kanssa. Tiedetäänhän, että koko maassa yli 99 prosenttia 15-vuotiaista asuu korkeintaan 30 kilometrin päässä lähimmästä lukiosta, lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri Kuntaliitosta sanoo.

Toisin kuin perusopetusta, lukiokoulutusta ei järjestetä kaikissa kunnissa. Noin kolme neljäosaa Manner-Suomen kunnista järjestää lukiokoulutusta, useimmat yksin ja osa yhdessä muiden kuntien kanssa kuntayhtymässä. Tyytyväisyys lukiokoulutukseen on keskimääräistä pienempää niissä kunnissa, joissa lukiokoulutusta ei ole tarjolla.

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2020 -kyselystä, johon vastasi viime keväänä yli 10 000 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa, jossa on mukana 43 kuntaa eri puolilta Suomea.

 

Lisätietoja:

Mari Sjöström, erityisasiantuntija, p. 050 575 8622, mari.sjostrom(at)kuntaliitto.fi



Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi



Kyösti Värri, erityisasiantuntija, p. 050 431 1926, kyosti.varri(at)kuntaliitto.fi