Kunnanjohtajien työkyky hyvällä tasolla, mutta heikentymässä

Kuntaliiton, Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n vuodenvaihteessa toteuttaman tutkimuksen mukaan kolme neljästä (76 %) kuntajohtajasta arvioi oman työkykynsä olevan melko tai erittäin hyvä työn henkisten vaatimusten kannalta. Tilanne on hieman heikentynyt, sillä vuonna 2018 työkykynsä arvioi melko tai erittäin hyväksi 82 % kunnanjohtajista.

- Kuntakentän muutos sekä koronavirukseen liittyvät poikkeusajat ovat olleet työteliäitä ja raskaita myös kunnan johtamisen kannalta. Kunnat ja kuntajohtajat ovat selvinneet poikkeavasta ajasta hienosti, mutta kuormitusta se lisää, toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Kuntajohtajat kokevat stressiä, mutta ovat innoissaan työstään

Stressiä kokee melko tai erittäin paljon 32 % kyselyyn vastanneista kunnanjohtajista. Runsas kolmannes eli 38 % kokee jonkin verran stressiä. Ei lainkaan tai vähän stressiä kokee noin kolmannes vastanneista (32 %). Stressiä kokee nyt selvästi useampi kuntajohtaja kuin vuonna 2018, (jolloin melko tai erittäin paljon stressiä koki 19 % vastaajista).

Stressiä voi aiheuttaa laaja työkenttä, sillä 90 % vastanneista kokee työssään tekemättömien töiden painetta, ja 79 % kokee laiminlyövänsä kotiasioita viikoittain. Harvempi kuin joka toinen kuntajohtaja kokee, että hänellä on mahdollisuus tehdä omaa jaksamista tukevia valintoja.

Oma osaaminen koetaan sopivaksi. Peräti 92 % kokee, että työn vaateet ja osaaminen kohtaavat. 

Yli puolet kuntajohtajista kokee, että kuntien taloustilanne (62 %), koronaepidemia (55 %) ja julkinen keskusteluilmapiiri (53 %) vaikuttavat kielteisesti omaan työhyvinvointiin. 

- Sen sijaan kuntavaaleilla ja sote-uudistuksella ei nähdä olevan vaikutusta asiaan, toteaa Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.  

Hänen mukaansa on myös erittäin ilahduttavaa, että tuloksissa näkyy kuntajohtajien innostus työstään. Likimain jokainen vastanneista kokee itsensä vahvaksi ja tarmokkaaksi työssään vähintään kerran viikossa (97 %), on innostunut työstään (96 %) ja tuntee tyydytystä syventyessään työhönsä (96 %).

Työtyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla, vaikka se onkin laskenut kahdessa vuodessa 10 prosenttiyksiköllä. 74 % vastanneista on melko- tai erittäin tyytyväinen työhönsä. Kahta vuotta aiemmin lukema oli 83 %.

Omalta esimieheltä kaivataan enemmän tukea

Tukea kuntajohtajat saavat eniten perheeltä, johtoryhmän jäseniltä ja kollegoilta sekä toisilta kuntajohtajilta. Enemmän tukea toivottaisiin erityisesti omalta esimieheltä eli kunnanhallituksen puheenjohtajalta, sekä kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajistolta.

Kunnan päätöksentekoilmapiirin kehitys kuluvalla valtuustokaudella jakaa kuntajohtajien mielipiteet. 38 %:n mielestä päätöksentekoilmapiiri on heikentynyt, mutta 40 % on asiasta eri mieltä. Neljä kunnanjohtajaa kymmenestä (39 %) on kohdannut valtuustokauden aikana jonkinlaista epäluottamusta luottamushenkilöiden taholta.

Epävarmuus oman työn jatkumisesta vähäistä, mutta moni harkitsee työpaikan vaihtoa 

Suurin osa kuntajohtajista (70 %) ei koe epävarmuutta oman työn jatkumisesta kuntakentän ajankohtaisten muutosten vuoksi. Epävarmuutta kokevia on vain 10 % kyselyyn vastanneista kuntajohtajista.

Kuntajohtajista runsas kolmannes (36 %) on harkinnut työpaikan vaihtoa paljon. Naiset ovat harkinneet työpaikan vaihtoa enemmän kuin miehet ja suomenkieliset enemmän kuin ruotsinkieliset.

Puolet (49 %) kokee, ettei työn vaativuus ja tehty työmäärä vastaa siitä saatua korvausta. 44 % kokee korvauksen riittäväksi, ja 7 % ei ole samaa eikä eri mieltä väittämän kanssa.

Häirintäkokemukset ovat lisääntyneet 

Puolet kuntajohtajista on ilmoittanut kokeneensa häirintää tai uhkailua. Lukema on noussut kahden vuoden takaisesta (41 %).

Häirintä on ilmennyt useimmiten asiattomana palautteena mediassa (76 % häirintää kokeneista). Myös sanallista uhkailua, huutoa tai aggressiota (39 %) on esiintynyt, samoin kuin uhkauksia sähköisesti (37 %) sosiaalisessa mediassa (33 %) tai puhelimitse (32 %).

Häirintä liittyy useimmiten päätösten vastustamiseen (68 %).

Häirintää kokevat etenkin yli 40-vuotiaat kunnanjohtajat, naiset, vakituisessa työsuhteessa olevat sekä pidempään työssään olleet. Suomenkieliset kuntajohtajat kohtaavat häirintää useammin kuin ruotsinkieliset. Selvästi eniten häirintää on yli 50 000 asukkaan kaupungeissa.

Tulokset ilmenevät vuodenvaihteessa tehdystä tutkimuksesta, johon vastasi 169 kuntajohtajaa. Vastausprosentti oli 55. Tutkimuksen toteutti Kuntaliitto yhteistyössä Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n kanssa. Vastaava tutkimus on toteutettu vuodesta 2007 lähtien noin kahden vuoden välein. 

Lisätietoja:

Minna Karhunen, Kuntaliiton toimitusjohtaja, p. 050 380 5907

Timo Kietäväinen, Kevan toimitusjohtaja, p. 0400 486 043

Kari Karjalainen, puheenjohtaja, Suomen kuntajohtajat ry., p. 0400 827 357

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 3375634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Tutustu myös vuoden 2018 selvitykseen.