Useampi kuin kolme neljästä aikoo äänestää kevään kuntavaaleissa

Useampi kuin kolme neljästä Kuntaliiton kyselyyn vastanneesta aikoo äänestää kevään 2021 kuntavaaleissa. Lähes joka viides ei ottanut vielä kantaa kysymykseen ja viisi prosenttia ilmoitti, että ei aio äänestää.

Kiinnostus oman kunnan kuntapolitiikkaan jakaa kuntalaisten mielipiteet. Kuntapolitiikasta kiinnostuneita, siihen neutraalisti suhtautuvia ja siitä ei kiinnostuneita oli kutakin kolmannes kyselyyn vastanneista.

- Kyse ei ole uudesta ilmiöstä, vaan vastaavia tuloksia on saatu myös aiemmista tutkimuksista. Vaikka kuntapolitiikkaa ei koettaisi kiinnostavana, kuntalaiset kuitenkin seuraavat kuntansa asioita erilaisista viestintäkanavista, erityisesti paikallisista medioista, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

- Kuluvana syksynä meidän on onnistuttava puhumaan yhä konkreettisemmalla tasolla niistä asioista, joista kunnissa päätetään. Siitä, mitä oikeasti tarkoittaa olla kunnallisessa luottamustoimessa ja miten omaa intohimoaan vaikkapa ympäristö- ja ilmastoasioissa tai asumista, harrastamista, liikennettä tai yhdenvertaisuutta koskevissa kysymyksissä voi tuoda esiin nimenomaan kuntapolitiikassa, sanoo toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Luottamustehtävät kiinnostavat ehdokkuutta enemmän

Suurin osa kyselyyn vastanneista ei ollut halukas asettumaan ehdolle vaaleissa. Vähiten halukkaita olivat 18-29-vuotiaat. Eniten niin sanottua piilopotentiaalia on havaittavissa 50-59-vuotiaiden ryhmässä.

- Erityisesti nuorten ehdokkaiden vähäinen määrä herättää huolta vuodesta toiseen. On kuitenkin positiivista, että kyselyn perusteella jopa 30 prosenttia alle 30-vuotiaista olisi vähintäänkin valmis harkitsemaan kunnallista luottamustehtävää, jos sellaista tarjottaisiin, sanoo Pekola-Sjöblom.

Joka viides vastaaja olisi valmis tai ainakin halukas harkitsemaan kunnallista luottamustehtävää. 30-39 ja 40-49-vuotiaiden ikäryhmissä luottamustehtävää voisi harkita jopa joka kolmas vastanneista.

- Halukkuus kunnalliseen luottamustehtävään on selvästi suurempaa kuin asettuminen ehdolle kuntavaaleissa. Tämä tuo sekä haasteen että mahdollisuuden paikallisille poliittisille toimijoille tavoittaa tätä selvää piilopotentiaalia kuntalaisten keskuudessa, Pekola-Sjöblom toteaa.

Äänestäminen koetaan tärkeimmäksi keinoksi vaikuttaa

Kuntalaiset kokevat äänestämisen olevan tärkein keino vaikuttaa oman kunnan asioihin. Äänestämisen koettu merkitys on kasvanut hiljalleen koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2000 vastanneista 60 prosenttia koki äänestämisen tärkeimmäksi keinoksi. Tänä vuonna tulos on 72 prosenttia.

- Kuten aiempien kuntavaalien yhteydessä, myös tällä kertaa Kuntaliitto kampanjoi äänestysaktiivisuuden noston, kattavien ja monipuolisten ehdokaslistojen sekä kuntien toiminnan kannalta relevanttien vaalikeskustelujen puolesta, Karhunen sanoo.

Kysely toteutettiin osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa. Kuntalaistutkimuksen vastasi yli 10 000 kuntalaista 43 kunnasta eri puolilla Suomea.

Lisätietoja:

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 09 771 2504, marianne.pekola-sjoblom(a)kuntaliitto.fi

Minna Karhunen, toimitusjohtaja, p. 09 771 2000, minna.karhunen(a)kuntaliitto.fi