Sote-uudistus uhkaa heikentää kuntien taloutta ja rahoitusasemaa – kuntien ja kaupunkien näkökulmaa ei ole riittävästi huomioitu

Kuntien ja kaupunkien näkökulma on jäänyt liian vähälle huomiolle Marinin hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistusta koskevissa lakiluonnoksissa.

Kuntien ja maakuntien erilaiset olosuhteet on huomioitava sote-uudistuksen ratkaisuja tehdessä. Uudistuksessa on turvattava sosiaali- ja terveyspalveluiden kiinteä yhteys kuntien vastuulla oleviin peruspalveluihin.

- Uudistuksen rajaaminen vain sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen sekä järjestämis- ja tuottamistehtävien lakisääteisestä erottamisesta luopuminen on tervetullutta. Myös erillisratkaisun mahdollistaminen olosuhteiltaan merkittävästi poikkeavalle Uudellemaalle on perusteltua, mutta alueelliset erityispiirteet tulisi huomioida myös muualla Suomessa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio sanoo.

Lakiluonnosten mukainen perusratkaisu on kaavamainen, eivätkä esitetyt keinot riittävällä tavalla varmista sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kuntien vastuulla olevien peruspalveluiden välistä yhteistyötä. Tämä vaarantaa uudistuksen keskeisen tavoitteen hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta erityisesti suurissa kaupungeissa ja kasvavilla kaupunkiseuduilla. 

Esitysluonnosten rakenteelliset ratkaisut sekä palveluiden ja rahoituksen ohjausjärjestelmä, esimerkiksi yksityisen sektorin hyödyntämistä koskevat rajoitukset sekä raskas investointien valtionohjaus, eivät riittävällä tavalla turvaa uudistuksen tavoitteiden toteutumista.

Rahoitusratkaisun vaikutukset kuntiin huolestuttavat

Erityistä huolta herättävät rahoitusta ja omaisuusjärjestelyjä koskevien valintojen vaikutukset kuntien ja kaupunkien elinvoimaan, investointikykyyn ja rahoitusasemaan. 

- Uudistuksen rahoitusratkaisu ja tätä koskevat valinnat johtavat tilanteeseen, jossa käytännössä kaikki uudistuksesta aiheutuvat talouden muutosvaikutukset kohdistuvat kuntiin ja kuntatalous toimii näiden muutosvaikutusten tasaajana. Tämä yhdessä omaisuusjärjestelyjä koskevien ehdotusten kanssa uhkaa johtaa kuntien näkökulmasta kestämättömään ja epävarmuutta luovaan tilanteeseen, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Uudistuksella ei saa olla vaikutusta kunnan talouden tasapainoon. Uudistus muuttaa kuntien verotuloja ja valtionosuutta ja voi aiheuttaa suuriakin muutoksia kunnan verotulojen ja valtionosuuksien suhteeseen. Vaikka uudistuksen lähtökohdaksi ja tavoitteeksi on linjattu, että kuntien talouteen kohdistuvat muutokset nykytilaan verrattuna ovat mahdollisimman pienet, on muutoksilla merkittäviä vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan.

Heikentynyt kuntatalous ja koronavirusepidemia vaikuttavat myös uudistuksen laskelmiin. Koronaepidemia vaikuttaa kaupunkien ja kuntien tuloihin ja menoihin vuosina 2020–2022. Uudistuksen pysyväksi osaksi kuntien valtionosuuteen jääviä siirto- ja tasausmekanismeja ei voida perustaa näiden vuosien tietoihin.

Uudistuksen toteutusaikatauluun tarvitaan realismia

Uudistukselle asetettu aikataulutavoite sisältää useita merkittäviä riskejä erityisesti hajanaisesta lähtötilanteesta lähtevien sote-maakuntien osalta. Uudistuksen voimaanpanon kokonaisaikataulu tulisi arvioida uudelleen siten, että se uskottavasti turvaisi muutosten hallitun suunnittelun ja toteuttamisen palvelutuotannon jatkuvuutta vaarantamatta. Aikataulussa tulisi myös huomioida se, että lausuntokierroksen palautteen edellyttämät korjaukset ehditään valmistelemaan.

- Kunnat ovat olleet sivussa uudistuksen valmistelusta ja tästä syystä on tärkeää, että lausuntokierroksella kuntien esiin nostamat huolenaiheet otetaan vakavasti ja niihin haetaan jatkovalmistelussa ratkaisuja yhdessä, toteaa Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen.

Sote-maakunnalla tulisi lisäksi olla mahdollisuus arvioida ja sopia omista lähtökohdistaan tehtävien hoitamisesta kuntien kanssa. Maakuntien tulisi voida siirtää järjestämisvastuuta harkitsemassaan laajuudessa kunnille sekä ottaa kunnilta hoidettavakseen korvausta vastaan myös muita kuin kuntien vapaaehtoisia tehtäviä.

Kuntaliiton hallituksen työvaliokunnan lausuntoluonnos on julkaistu ja luettavissa kokonaisuudessaan täältä. Kuntaliiton hallitus käsittelee lausunnon 24.9.

Lisätietoja:

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen, p. 050 547 5590

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio, p. 050 567 1624

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458

 

Kuntaliiton lausuntoluonnoksesta lisätietoa antavat lisäksi:

Sosiaali- ja terveysasioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen p. 050 596 9866

Lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki p. 050 408 4392