Seutukaupungeissa väestö keskittyy –­ keskustat vetovoimaisia

Seutukaupunkien sisäinen muuttoliike on kasvattanut kaupunkien keskustataajamia 2010-luvulla. Keskustojen muita alueita vahvempi väestönkehitys kaupungistaa ja keskittää seutukaupunkeja, vaikka koko kaupungin väestökehitys ei olisikaan positiivista. Tiedot käyvät ilmi seutukaupunkien aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ltä tilaamasta selvityksestä.

- Seutukaupunkien sisäisen kehityksen tarkastelu osoittaa, että kaupungistumisella on Suomessa monet kasvot. Keskustaajamien kasvun myötä tapahtuva ”pieni kaupungistuminen” lisää ymmärrystämme kaupungistumisen moninaisuudesta. Samalla se tarkentaa tilannekuvaa, jonka perusteella niin päättäjät kuin muuttamista pohtivat asukkaat toimivat, kertoo asumisen asiantuntija Laura Hassi.

Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat oman seutunsa talous- ja palvelukeskittymiä, mutta eivät maakuntakeskuksia. Niitä on Suomessa kaikkiaan 56 kappaletta, ja niissä asuu noin 915 000 asukasta.

Vieraskielisen väestön kasvu näkyy seutukaupungeissa

Keskustaajamien väestönkehitys nojaa kunnan sisältä, etenkin maaseutumaisilta alueilta, saatuihin muuttovoittoihin sekä maahanmuuttoon. Valtakunnallisesti tarkasteltuna kaupunkien väestönkasvu on jo usean vuoden ajan ollut maahanmuuton ansiota, ja sama ilmiö näkyy myös seutukaupungeissa.

- Voimakkaasta kansainvälistymisestä huolimatta merkittävä osa seutukaupunkeihin kohdistuvasta maahanmuutosta vuotaa jatkomuuttoina suuremmille kaupunkiseuduille, kertoo Hassi.

Merkittävimmin seutukaupunkien väestöä supistaa kuntien välinen muuttoliike. Etenkin keskustaajamien muuttotappioita selittänee nuorten siirtyminen isompiin kasvukeskuksiin koulutuksen perässä.

Kaupungistuminen tuo monenlaisia asumistarpeita

Väestöennusteet ja kaupungistumiskehitys valtakunnan tasolla tarkasteltuina osoittavat väestön vähenemistä myös isolle osalle seutukaupunkeja. Kiinnostavaa on kuitenkin myös pureutua kysymyksiin, miltä kyseiset ilmiöt näyttävät kaupunkien sisällä. Selvityksen avulla seutukaupungit haluavat herättää keskustelua siitä, mitä pieni kaupungistuminen tarkoittaa esimerkiksi maankäytön ja liikenteen kysymyksissä sekä asuntorakentamisessa.

- Haluamme tuoda asuntopoliittiseen keskusteluun seutukaupunkien yhdyskuntarakenteen tiivistymisen mukanaan tuomat tarpeet ja mahdollisuudet asuntotuotannolle. Selvitys vahvistaa seutukaupunkien olevan todellinen vaihtoehto muiden kaupunkiasumisen muotojen rinnalla, kertoo seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Rauman tuleva kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen.

Lisätietoja:

Johanna Luukkonen, Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Rauman tuleva kaupunginjohtaja, p. 040 673 2001

Laura Hassi, asumisen asiantuntija, Kuntaliitto, p. 050 562 7665, laura.hassi(a)kuntaliitto.fi

Janne Antikainen, kehitysjohtaja, aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, p. 040 764 1829, janne.antikainen(a)mdi.fi

Tutustu seutukaupunkeihin tarkemmin osoitteessa http://kuntaliitto.fi/seutukaupungit