Selvitys: Hankintamenettelyiden virheet ovat vähentyneet

Julkisten hankintamenettelyiden virheet ovat oikeuskäytännön perusteella vähentyneet, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton ylläpitämän Julkisten hankintojen neuvontayksikön selvityksestä. Selvityksen tavoitteena oli saada tietoa sellaisista hankintaprosessien menettelyistä, jotka markkinaoikeus on päätöksissään todennut hankintalain vastaisiksi.

Selvitys kohdistui markkinaoikeuden antamiin päätöksiin aikavälillä 1.1.2017–31.12.2019. Sen vertailukohtana on neuvontayksikön vuonna 2011 tekemä selvitys.

Vuosien 2017–2019 aikana Suomessa toteutettiin julkaistujen hankintailmoitusten perusteella yli 40 000 hankintaa, jotka on tehty vuonna 2017 voimaan tulleen hankintalain mukaan. Niistä markkinaoikeuden käsiteltäväksi päätyi yhteensä 364, mikä vastaa 1–2 prosenttia toteutetuista hankinnoista. Vastaava osuus oli vuonna 2011 noin 5 prosenttia.

Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa noin 35 miljardia euroa vuosittain eli keskimäärin 16 prosenttia bruttokansantuotteesta. Usein julkisten hankintojen osuus on noin puolet julkisyhteisöjen budjetista.

Virhe tapahtui alle puolessa prosentissa toteutetuista hankinnoista

Markkinaoikeus totesi tarkastelujaksossa hankintamenettelyssä virheen 161 antamassaan ratkaisussa, mikä vastaa vain noin 0,4 prosenttia toteutetuista hankinnoista. Tyypillisimmät virhetilanteet liittyivät tarjoajan tai tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailun ulkopuolelle.

- Hankintalain soveltamistilanteet ovat muuttuneet jonkin verran monimutkaisemmiksi, mutta onneksi tämä ei näy oikeustapauksia koskevissa tilastoissa, toteaa julkisten hankintojen neuvontayksikön johtava lakimies Katariina Huikko.

Hankintalain uudistus vähentänyt menettelyvirheitä

Julkisten hankintojen neuvontayksikkö arvioi selvityksessä, että vuoden 2017 hankintalain muutoksilla on ollut merkittävä vaikutus tapausmäärien laskuun ja virheiden vähenemiseen. Hankintalain uudistuksessa kansallisia kynnysarvoja nostettiin, kansallisten hankintojen menettelysääntöjä tehtiin joustavammiksi ja hankintapäätöksiin liittyvää sääntelyä väljennettiin. Lisäksi oikeudenkäyntimaksua korotettiin.

- Vuonna 2017 voimaantullut hankintalaki on parannus aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Tilannetta on kuitenkin tärkeä seurata jatkossakin, kun kehitämme hankintalainsäädäntöä, toteaa osastopäällikkö Antti Neimala työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Neuvontayksikkö hyödyntää selvityksen tuloksia omassa toiminnassaan ja pyrkii kohdentamaan neuvontatoimintaansa niihin hankintaprosessin vaiheisiin ja teemoihin, joissa haasteet ovat yleisimpiä.

Linkki 2020 selvitykseen.

 

Lisätietoja:

Työ- ja elinkeinoministeriö:

johtava asiantuntija Riikka Hietanen, TEM, p. 050 472 080, etunimi.sukunimi@tem.fi

Kuntaliitto:

johtava lakimies Katariina Huikko, Suomen Kuntaliitto ry, p. 050 566 4327, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi

Faktaa Julkisten hankintojen neuvontayksiköstä

• Julkisten hankintojen neuvontayksikkö on työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton ylläpitämä yksikkö.
• Neuvontayksikkö neuvoo maksutta ja valtakunnallisesti julkisia hankkijoita, kuten valtion toimijat, kunnat, seurakunnat sekä muut hankintalain tarkoittamat yksiköt.
• Neuvontayksikkö on toiminut vuodesta 2004.