Riihipäätökset keventävät kuntatalouden sopeutuspaineita - kiky-leikkauksen säilyminen pettymys

Kuntaliitto on varovaisen helpottunut, että Sanna Marinin hallitus kuuli kuntien tuskan ja jatkoi kuntakentän koronatukea myös vuodelle 2021. Vaikka tuki ei kata koronan aiheuttamia menetyksiä täysimääräisesti, tieto tuen jatkumisesta helpottaa kuntien ensi vuoden talousarvioiden laadintaa ja talouden tasapainottamista sekä vähentää paineita kunnallisverojen korotuksiin.

- Talouspaineiden maltillistuminen antaa kunnille mahdollisuuden panostaa sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn ja koronakriisin jälkihoitoon. Tuesta riippumatta on selvää, että kunnat jatkavat tiukkaa menokuria taloutensa vahvistamiseksi, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.

Valtaosa kuntien 1,45 miljardin euron koronatuesta myönnetään kuntien yhteisöveron sekä valtionosuuksien kautta. Tukea kohdennetaan hallituksen jo tekemien sitoumusten mukaisesti myös sairaanhoitopiireille.

- Suuret kaupungit ovat olleet koronakriisin suurimpia menettäjiä, joten yhteisövero-osuuden korotus kohdistaa koronatukea kunnille varsin perustellulla tavalla. Kuitenkin suurissa kaupungeissa talousongelmat vaivaavat erityisesti joukkoliikennettä, joka ovat näillä näkymin jäämässä ilman erillistä tukipakettia, Karhunen kommentoi.

Tieto kasvomaskien ja koronatestauksen kustannusten korvaamiseen liittyvistä menettelyistä on saatettava kuntakentälle niin pian kuin mahdollista.

Kiky-leikkauksen säilyminen heikentää kuntataloutta pysyvästi

Kuntaliitto on pettynyt siihen, että vaikka kilpailukykysopimukseen liittyvän valtionosuusleikkauksen peruste eli työajan pidennys poistui syyskuussa, budjettiriihessä hallitus päätti jättää leikkauksen valtionosuuteen. Tämä vähentää kuntien valtionosuutta yli 80 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja noin 250 miljoonaa euroa vuodesta 2021 alkaen.

- Koronatuki on väliaikainen ja välttämätön täsmätoimi koronasta aiheutuvien vaikutusten pehmentämiseksi, kun taas valtionosuuden leikkaus heikentää lakisääteisten peruspalvelujen rahoitusta pysyvästi, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina toteaa.

Hallitus päätti budjettiriihessä viedä eteenpäin oppivelvollisuuden pidentämistä jo ensi vuoden syksystä lähtien. Uudistukseen on varattava kunnille riittävät voimavarat ja riittävä rahoitus myös tuleville vuosille.

Kuntaliitto muistuttaa, että kuntatalouden kroonisen epätasapainon ratkaiseminen edellyttää jatkossa uusia toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi, kuntien tulopohjan vahvistamiseksi sekä kustannusten hillitsemiseksi tehtäviä ja velvoitteita tarkastelemalla.

Lisätietoja:

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175