Päätöksentekoilmapiirissä vaihtelua kuntien välillä

Kuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden arviot oman kunnan päätöksentekoilmapiiristä vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea ja eri kokoisissa kunnissa. Etenkin alle 10 000 asukkaan kuntien välillä vaihtelut ovat isoja.

Arviot ilmapiiristä sekä puolueiden välillä että puolueiden sisällä ovat parantuneet jonkin verran. Myös arviot kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välisestä ilmapiiristä ovat parantuneet jonkin verran vuodesta 2017 ja selkeästi vuodesta 2015.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan kuntien päätöksentekoilmapiiriä voi edelleen pitää hyvänä, vaikka yleinen ilmapiiriarvio on laskenut hieman vuodesta 2017.

- Isot muutokset ilmapiirin kokemisessa liittyvät usein johonkin julkisuutta herättäneeseen tapahtumaan tai prosessiin kunnassa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi aloite kunnanjohtajan tai kunnanhallituksen erottamiseksi. Kyseiset muutokset näyttävät vaikuttavan enemmän pienten kuntien päättäjien arvioihin, sanoo Pekola-Sjöblom.

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton ja Åbo Akademin tänä syksynä tekemästä kuntapäättäjäkyselystä, johon vastasi runsaat 800 luottamushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa 42 tutkimuskunnasta.

Päätöksentekoilmapiiri on pysynyt kohtuullisen vakaana

Kuntapäättäjien arviot päätöksentekoilmapiiristä ovat pysyneet suhteellisen vakaina viimeiset 25 vuotta. Luottamushenkilöiden arviot ilmapiiristä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä ovat heikentyneet jonkin verran vuodesta 2017, mutta ovat aavistuksen verran parempia kuin vuonna 2015. Tänä vuonna 55 prosenttia arvioi ilmapiiriä yhteistyöhakuiseksi, 27 prosenttia suhtautuu neutraalisti ja 18 prosenttia arvioi ilmapiiriä ristiriitaiseksi.

Päätöksentekoilmapiiri koetaan keskimääräistä ristiriitaisemmaksi etenkin 50 000 - 100 000 asukkaan kaupungeissa.

Avoimuus ja hyvä tiedonkulku vaikuttavat myönteisesti

Päättäjien arviot ilmapiiristä ovat kyselyn tulosten perusteella yhteydessä pitkälti kunnan toimintatapoihin, eivät niinkään vastaajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Puoluekannalla on jossain määrin merkitystä.

Erityisesti valmistelun ja päätöksenteon avoimuus sekä hyvä tiedonkulku viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä näyttävät vaikuttavan myönteisesti päättäjien kokemukseen ilmapiiristä.

- Kunnan toiminta on kokonaisuus, jossa ihmisten väliset yhteistyösuhteet ovat keskeisessä roolissa. Kaikki sellainen toiminta, joka lisää luottamushenkilöiden tunnetta siitä, että he ovat itse osallisia päätöksentekoprosessissa, on omiaan edistämään hyvää päätöksentekoilmapiiriä, sanoo Siv Sandberg.

-On hyvä huomata, että päättäjien arviot päätöksentekoilmapiiristä eivät ole irrallisia, vaan heijastuvat herkästi myös kuntalaisten näkemyksiin kuntapolitiikasta, toteaa Pekola-Sjöblom.

Kuntaliitto näkee tärkeänä, että kunnissa panostetaan uusien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden koulutukseen, ja sitä kautta vahvistetaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

- Myös Kuntaliittokonserni tarjoaa koulutuksen avulla hyvän yhteistyön työkaluja ja eväitä luottamushenkilöille ja ammatilliselle johdolle, kuntakehitys- ja tutkimusjohtaja Sini Sallinen sanoo.

Lisätietoja:

Siv Sandberg, tutkija, Åbo Akademi, p. 0400 726380, siv.sandberg(at)abo.fi

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 3375634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Lisätietoja Kuntapäättäjätutkimuksesta:www.kuntaliitto.fi/kuntapaattajatutkimus2020