Kuntaliitto julkisti arvionsa oppivelvollisuuden laajentamisen kustannuksista

Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta käsitteli Kuntaliiton alustavia kannanottoja lausunnolla olevasta hallituksen esitysluonnoksesta oppivelvollisuuslaiksi. Samalla Kuntaliitto julkaisi oman arvionsa uudistuksen kustannusvaikutuksista. Suomen Kuntaliiton hallitus antaa lopullisen lausuntonsa seuraavassa kokouksessaan 28.5.2020.

Uudistuksen tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa sekä varmistaa jokaiselle mahdollisuus toisen asteen tutkinnon suorittamiseen.

Kuntaliitto on kannanotoissaan pitänyt keskeisenä koulupoliittisena tavoitteena, että jokainen perusopetuksen päättävä nuori suorittaa vähintään toisen asteen koulutuksen tai tutkinnon.

Kuntaliiton käsityksen mukaan jokaisella perusopetuksen päättävällä nuorella tulee olla tosiasialliset valmiudet toisen asteen opiskeluun ammatillisessa tai lukiokoulutuksessa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että perusopetusta ja sen rakenteita kehitetään sekä järjestämisen joustavoittamiseen pyritään nykyistä voimallisemmin koulutusjatkumon vahvistamiseksi.

”On tärkeää, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen”, linjaa Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen.

Lausunnolla oleva esitys sisältää oppivelvollisuusiän korottamisen lisäksi rakenteellisia uudistuksia. Näitä uudistuksia ovat mm. Perusopetuksen päättävän hakeutumisvelvollisuus sekä asuinkunnan ja koulutuksen järjestäjän ohjaus- ja valvontavastuu, joka on ehdotuksessa rakennettu “saattaen vaihtaen”-periaatteella. Lisäksi perusopetuslakiin ehdotetaan tehostettua opinto-ohjausta. Kuntaliitto pitää esitettyjä rakenteellisia uudistuksia koulutuspoliittisesti tarkoituksenmukaisina.

Mitä oppivelvollisuuden laajentaminen tarkoittaa kunnille ja koulutuksen järjestäjille?

Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä kunnille ei tule velvollisuutta toisen asteen koulutuksen eikä koulukuljetusten järjestämiseen. Pääosa lisääntyvistä vastuista tulee maksuttomuudesta ja kuntien ja koulutuksen järjestäjien uusista ohjausvelvollisuuksista.

Toisen asteen koulutuksessa säilytetään vapaa hakeutumisoikeus.

Oppivelvollisuuslaki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2021.

“Tämä voimaantulon aikataulu on Kuntaliiton käsityksen mukaan liian kireä ja laki voisi tulla voimaan aikaisintaan 1.8.2022”, toteaa Joona Räsänen. Hän myös kannustaa kuntia ja koulutuksen järjestäjiä antamaan hallituksen esitysluonnoksesta lausuntonsa opetus- ja kulttuuriministeriölle, vaikka lausuntopyyntö onkin lähetetty vain joillekin kunnille ja koulutuksen järjestäjille.

Kuntaliitto arvioi oppivelvollisuuden laajentamiseen esitettyä rahoitusta riittämättömänä suhteessa uudistuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

”Uudistuksen toteuttamisen kustannukset on aliarvioitu. Kuntaliiton laskelmat oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvista kuluista eroavat opetus- ja kulttuuriministeriön arviosta n. 20 milj. eurolla, mikä selittyy suurilta osin eroilla oppimateriaalikustannuksissa”, huomauttaa johtaja Terhi Päivärinta

jatkaen “Mikäli uudistuksen toteuttamiksesi ei ole varattu riittävää rahoitusta, ei sitä tule toteuttaa.”

Oppivelvollisuuslain valmistelussa on myös huomioitava koronakriisin vaikutukset, jotka ulottuvat useille vuosille. Kunnat suhtautuvat tällä hetkellä oppivelvollisuusiän nostamiseen hyvin varauksellisesti, mikä ilmenee tuoreesta Kuntapulssi-kyselystä.