Kunnilla on ratkaisuja kestävään elvytykseen ja työllisyyden kasvuun

Kunnissa halutaan viedä eteenpäin investointeja, jotka tukevat energiamurrosta, ilmastotoimia ja saavutettavuutta sekä edistävät innovaatioita ja digitalisaation hyödyntämistä.  Myös työllisyyden tukeminen ja osaamisen kehittäminen ovat kuntien näkökulmasta tärkeitä elvytystoimia.

Kuntien investoinnit ovat talouden elpymisen kannalta välttämättömiä, mutta Koronakriisin arvioidaan heikentävän kuntataloutta vielä vuonna 2021 1,7 miljardilla eurolla. Kuntaliitto pitääkin tärkeänä, että EU:n elpymisvälineessä Suomelle esitettyä 3,2 miljardin euron rahoitusta ohjataan myös kuntien investointeihin.

Kunnat tarvitaan mukaan EU:n elpymispakettiin kuuluvan kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman valmisteluun

EU:n elpymispakettiin sisältyvän kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman laadinta on käynnistynyt. Kuntien ja alueiden osallisuus kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman valmistelussa on tärkeää. Palautumissuunnitelmassa tullaan esittämään Suomen uudistus- ja investointiohjelma vuosille 2021-2023.

Suomen osalta elpymispaketin esitetty EU-rahoitus on kokonaisuudessaan 3,2 miljardia euroa. Lopullisia päätöksiä rahoituksesta ei ole vielä tehty. Koronakriisistä toipumiseen rakennettu laaja elpymispaketti sisältää useita eri välineitä, joilla tähdätään jäsenvaltioissa sekä nopeisiin elvytystoimiin että pitkän tähtäimen kriisistä palautumiseen.

- Kuntien tulee olla keskeisessä roolissa kestävän elvytyksen ratkaisuja etsittäessä. Esimerkiksi Euroopan hiilineutraalisuutta ei voida saavuttaa ilman kuntien laajamittaisia ympäristöratkaisuja maankäytössä, liikenteessä, rakentamisessa ja energiahuollossa. Samalla vihreät investoinnit tarjoavat alustan yksityisen sektorin työllisyyden kasvun vauhdittumiselle, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina

Kuntien investoinneilla luodaan kestävämpää ympäristöä ja parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä

Kuntaliiton selvitysten mukaan etenkin yli 100 000 asukkaan kaupungeissa arvioidaan, että koronakriisi hidastaa yhdyskuntarakentamisen investointeja. Samoin juuri valmistuneen vesihuollon investointitarveselvityksen mukaan kuntien vesihuollon mittavat investointitarpeet ja saneerausvelka edellyttäisivät kokonaisinvestointien lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä nykytilanteeseen nähden.

- Kuntien ilmasto- ja työllisyystavoitteita tukevia kestävän elvytyksen toimia tulee kohdentaa fossiilittoman kaukolämmöntuotannon, rakennusten energiatehokkuustoimien ja kestävän liikkumisen ratkaisujen kaltaisten kuntien ympäristöinvestointien tueksi, sanoo Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen.

Kipeimmin elvytystä kaivataan energia- ja sisäilmaremontteihin sekä joukkoliikenteeseen liittyviin toimiin. Koronapandemian aiheuttama joukkoliikenteen kriisi ei ole vielä ohi ja sen hoitamiseen tarvitaan valtiolta lisärahoitusta.

- Kunnat tarvitsevat rahoitusta joukkoliikenteen lipputulomenetyksiin, jotta vältytään palvelutason notkahdukselta ja yritysten kannattavuuden romahtamiselta. Rahaa tulisi kohdentaa myös kasvua edistäviin raideliikennehankkeisiin, sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infraan sekä jalankulun ja pyöräilyn investointeihin, toteaa Kuntaliiton liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna.

Koronan asettamat toimintarajoitukset ovat pakottaneet kuntia hakemaan uusia toimintatapoja ja hyödyntämään voimakkaasti digitalisaation tuomia mahdollisuuksia tehtävien hoidossa ja palvelujen tuottamisessa.  Kuntien digikyvykkyyden lisääminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia yrityksille ja sujuvoittaa niiden käyttämiä viranomaispalveluja. Siksi panostukset kuntien sähköisten palvelujen ja toimintojen kehittämiseen auttaisivat elvyttämään taloutta laajemminkin.

- Tukea tulisi kohdentaa digitalisaation edistämiseen sekä nopeiden ja toimintavarmojen tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen koko maassa ja erityisesti niillä alueilla, joissa rakentaminen ei tapahdu markkinaehtoisesti, toteaa varatoimitusjohtaja Reina.