Koronakriisin talousvaikutusarvioon päivitys: heikennys kuntatalouteen yli 1,8 miljardia euroa
Koronavirusepidemia heikentää kuntataloutta yli 1,8 miljardia euroa vuonna 2020. Selvästi suurimmat koronaepidemian vaikutukset kuntatalouteen tulevat tulojen pienenemisestä, etenkin verotulojen romahduksesta.
Valtaosa eli miljardi heikennyksestä selittyy kunnallisverotulojen pienenemisellä. Yhteisöverotulot puolestaan pienenevät vuonna 2020 koronakriisin takia arviolta 600 miljoonaa euroa.
Maksu- ja myyntituottojen arvioidaan heikentävän kuntataloutta vuonna 2020 noin 400 miljoonalla eurolla. Kaupunkien ja kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen menot kasvavat noin 300 miljoonaa euroa. Lisäksi erikoissairaanhoidon menot kasvavat.
Kuntaliitto arvioi koronakriisin vaikutuksia kuntatalouteen ensimmäisen kerran 22. maaliskuuta. Arvio perustui Suomen 24 suurimman kaupungin talousjohtajien senhetkiseen tilannekuvaan. Nyt 24 suurimman kaupungin arviot on päivitetty, ja mukana on myös yli 15 000 asukkaan kaupunkien ja kuntien vastauksia niin, että arviot kattavat yhteensä 69 kuntaa. Näissä kunnissa asuu 4,24 miljoonaa ihmistä eli 77 prosenttia suomalaisista.
Luvut on viety koko maan tasolle verotulojen, sote-menojen ja maksu- ja myyntituottojen suhteessa.
Arviot muuttuvat kriisin edetessä, siksi Kuntaliitto päivittää niitä säännöllisesti. Maaliskuussa verotulojen romahdus arvioitiin vielä maltillisemmaksi.
Kunnille luvattua tukipakettia ei saa vesittää
- Koronakriisi jättää kuntatalouteen syvän jäljen, jonka korjaaminen tulee olemaan pitkä urakka ja vaatimaan useita toimia niin kunnilta, valtiolta kuin kansalaisiltakin. Kriisin akuutissa vaiheessa valtion on pidettävä huoli siitä, ettei se vesitä kunnille toukokuussa luvattua vähintään miljardin euron tukipakettia. Parhaimmillaankin luvattu summa kattaa koronakriisin vaikutuksista noin puolet, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa.
Sen lisäksi on huomioitava, että kriisin taloudelliset vaikutukset ulottuvat useille vuosille. Myös kriisin syvyys voi olla vielä ennakoitua jyrkempi.
Noin kolmannes, arviolta 547 miljoonaa euroa, kaupunkien ja kuntien arvioimasta 1 600 miljoonan euron verotulojen romahduksesta vuonna 2020 selittyy yrityksille luvattujen veronmaksulykkäysten aiheuttamasta kunnallisverotulojen pienenemisestä.
Valtio lupasi kehysriihessä 8. huhtikuuta korvata kunnille tämän veromaksujen lykkäyksestä johtuvan menetyksen 547 miljoonaa euroa vuonna 2020. Tämä kuitenkin peritään kunnilta takaisin vuonna 2021, joten sillä ei ole kuntataloutta vahvistavaa tai koronamenetyksiä pysyvästi kompensoivaa vaikutusta pidemmällä aikavälillä.
Lisätietoja:
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 09 771 2000
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 09 771 2700
Kuntavaalit ovat suosituin tapa vaikuttaa, mutta kuntalaiset haluavat vaikuttaa myös vaalien välillä
NuoDon matkassa – mitä nuorisotyön tilastointi ja dokumentointijärjestelmän kehittäminen opetti?
Totta ja tarua tekoälyltä, toiveita Kuntaliitolta
Kalenterivuosi 2024 - kuntien verotulojen uusi alku
Vieraskielisten opiskelijoiden määrä kasvaa lukiokoulutuksessa
Kuntalaistutkimus 2024: Kuntapalveluja arvostetaan - kirjastot suomalaisten kestosuosikkeja
Minne harkkarit kilisevät?
Kunnat ja kaupungit aktiivisia EU-hanketoteuttajia
Kuntavaalit 13.4.2025
Kuntaliitto kampanjoi kuntavaaleissa kuntien ja kaupunkien roolin esiin nostamiseksi. Onneksi on kunnat!