Kuntien verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön selvitys 2020
Kaksi kunnanjohtajaa kolmesta sosiaalisessa mediassa
Kaksi kunnanjohtajaa kolmesta, 65 %, toimii työroolissaan sosiaalisessa mediassa. Viime vuonna luku oli 60 %. Tieto selviää Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselystä, joka toteutetaan vuosittain.
Useimmiten kunnanjohtajat toimivat Twitterissä (48 %) ja Facebookissa (47 %). Myös toiminta Instagramissa (18 %) ja Youtubessa (11 %) on yleistynyt jonkin verran viime vuodesta.
- Johtaminen ja viestintä kietoutuvat entistä vahvemmin yhteen. Sosiaalinen media on tarjonnut kunnan- ja kaupunginjohtajille entistä helpoimman keinon olla yhteydessä kuntalaisten kanssa, toteaa Kuntaliiton verkkopalveluiden kehityspäällikkö Tony Hagerlund.
Käytännössä kaikki kunnat toimivat Facebookissa (99 %). Instagram on säilyttänyt toiseksi suosituimman sosiaalisen median kanavan asemansa. 90 % kunnista käyttää Instagamia. Youtube, Twitter ja Linkedin ovat seuraavaksi suosituimmat sosiaalisen median välineet.
Nuoriso- (96 %), kulttuuri- ja liikuntatoimi sekä kirjasto (kaikki 95 %) ovat kunnan toimialoista useimmiten sosiaalisen median kanavissa. Käytännössä miltei toimialalla kuin toimialalla useimmiten toimitaan sosiaalisen median palveluissa.
Valtuuston kokouksia voi seurata aiempaa useammin
62 % vastanneista kunnista kertoo, että valtuuston kokouksia voi seurata verkon välityksellä. Tämän lisäksi viidennes kunnista (19 %) suunnittelee kokousten esittämistä verkossa.
- Jo viime vuonna näkyi, että aiempaa useampi kunta tarjosi mahdollisuuden seurata valtuuston kokouksia kotoa käsin. Tämä trendi on vahvistunut, arvioi Hagerlund.
Saavutettavuus on merkinnyt lisäkuluja
Saavutettavuus, eli se, että mahdollisimman moni erilainen ihminen voi käyttää verkkopalveluja mahdollisimman helposti, on huomioitu parhaiten kuntien verkkosivuilla teknisessä toteutuksessa. 43 % vastanneista toteaa kunnan verkkopalvelun olevan teknisesti saavutettavuusdirektiivin edellyttämällä tasolla. Runsaalla kolmanneksella kunnista käyttöliittymät ovat direktiivin mukaisella tasolla, ja sisällön osalta neljänneksellä.
Eniten haasteita on liitetiedostoissa. Vain joka kymmenes vastanneista toteaa tilanteen olevan hyvä.
Kolme kyselyyn vastannutta kuntaa neljästä (74 %), toteaa saavutettavuuden huomioimisen tuoneen kunnalle lisäkuluja. 11 % vastasi, ettei lisäkuluja ole tullut, ja 15 % ei osannut ottaa asiaan kantaa.
Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kyselyyn vastasi 144 kuntaa, vastausprosentti oli 46,5.
Lisätietoja:
Tony Hagerlund, verkkopalveluiden kehityspäällikkö, Kuntaliitto, 050 526 2158, tony.hagerlund@kuntaliitto.fi
Kuntavaalit ovat suosituin tapa vaikuttaa, mutta kuntalaiset haluavat vaikuttaa myös vaalien välillä
NuoDon matkassa – mitä nuorisotyön tilastointi ja dokumentointijärjestelmän kehittäminen opetti?
Totta ja tarua tekoälyltä, toiveita Kuntaliitolta
Kalenterivuosi 2024 - kuntien verotulojen uusi alku
Vieraskielisten opiskelijoiden määrä kasvaa lukiokoulutuksessa
Kuntalaistutkimus 2024: Kuntapalveluja arvostetaan - kirjastot suomalaisten kestosuosikkeja
Minne harkkarit kilisevät?
Kunnat ja kaupungit aktiivisia EU-hanketoteuttajia
Kuntavaalit 13.4.2025
Kuntaliitto kampanjoi kuntavaaleissa kuntien ja kaupunkien roolin esiin nostamiseksi. Onneksi on kunnat!
Kuntapäättäjä liveissä käsitellään demokratiaa ja johtamista
Webinaareissa käsitellään kuntien päätöksentekoa, johtamista, organisoitumista sekä demokratiaa ja luottamushenkilötoimintaa.