Kuntien työllisyydenhoidon panostukset yltävät miljardiin euroon

Kunnat käyttivät vuonna 2017 työllisyydenhoitoon noin 400 miljoonaa euroa ja elinkeinopolitiikkaan arviolta yli 200 miljoonaa euroa. Lisäksi kuntien osuus työmarkkinatuesta on runsaat 400 miljoonaa euroa, joten kuntien panostukset työllisyydenhoitoon yltävät yhteensä yli miljardiin euroon. Kasvua viiden vuoden takaiseen kyselyyn on 240 miljoonaa euroa, mikä selittyy pääosin kuntien maksuosuudella työmarkkinatuesta. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kyselystä, jolla kartoitettiin kuntien työllisyydenhoidon panostuksia.

Kysely lähetettiin helmikuussa 121 kunnan työllisyysasioista vastaavalle henkilölle. Kyselyn vastausprosentti on 63 ja vastaukset edustavat noin 3,2 miljoonaa asukasta.

-Kunnat satsaavat työllisyyden hoitoon yhtä paljon kuin valtio. Miljardin euron panostuksen lisäksi työllisyyttä edistetään kunnissa muun muassa ammatillisen koulutuksen ja kotouttamisen avulla sekä yritystoiminnan edellytyksiä tukevilla infra-investoinneilla, kertoo varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Kustannukset suurimmat isoissa kaupungeissa

Kysely osoitti, että työllisyyden hoidon kustannukset asukasta kohden ovat suurimmat yli 55 000 asukkaan kaupungeissa ja pienimmät alle 10 000 asukkaan kaupungeissa. Suuret kaupungit myös maksavat suhteessa suurempaa osuutta kuntien osarahoittamasta työmarkkinatuesta.

-Suurimmat kaupungit panostavat työllisyyteen eniten asukasta kohden, mutta niillä on tarjolla myös sellaisia työllisyyttä edistäviä palveluja, joilla ei voi vaikuttaa työmarkkinatuen kustannuksiin. Näitä palveluja ovat esimerkiksi terveyspalvelut, kertoo kehittämispäällikkö Erja Lindberg.

-Selvästi eniten kunnat käyttävät rahaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen lisäksi palkkatukeen.  Henkilötyövuodet kuntien työllisyydenhoitoon ovat yhteenlaskettuna koko maassa arviolta jo noin 2 500.

Kuntien roolia tulee vahvistaa

Kuntaliiton mukaan työvoimahallinnon resurssien ja toimivallan siirtäminen kokonaan kunnille tehostaa merkittävästi työllisyydenhoitoa ja yksinkertaistaa järjestelmää.

Keskeistä on koota kaikki työllistymisen monialaiset yhteistyömallit ja toimivalta yksiin käsiin kuntatasolle. Erityisen merkittävässä roolissa jatkossa on kuntavetoinen työllisyyttä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP), johon jokaisen kunnan on kuuluttava. TYP:n lisäksi merkittävässä roolissa ovat nuorten Ohjaamot, työpajat, maahanmuuttajien osaamiskeskukset sekä osatyökykyisten työllistämisen monialaiset koordinaatioverkostot.

-Olemme iloisia, että tuoreessa hallitusohjelmassa kuntien roolia työllisyyspalvelujen järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyspalvelujen järjestäminen ja toteuttaminen voidaan antaa jatkossa sopimuksella yhden tai useamman kunnan tehtäväksi ja toimeenpanoa tuetaan tarvittaessa erillislainsäädännöllä, Reina sanoo.

Lisätietoja

Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 09 771 2700

Erja Lindberg, kehittämispäällikkö, p. 050 381 4096

Kuntien työllisyydenhoidon panostukset vuonna 2017