Kuntien markkinointitutkimus 2018: Markkinointi lisääntyy kunnan elinvoiman tukena

(Kuntaliitto tiedottaa 9.1.2019) Kuntien markkinoinnin suunnitelmallisuus ja resurssit ovat lisääntyneet, ilmenee Kuntaliiton toteuttamasta kuntien markkinointitutkimuksesta. Kunnan elinvoimaa, asukas- ja yrityspohjaa halutaan kasvattaa markkinoinnin keinoilla. Lähes puolet kyselyyn osallistuneista kuntien markkinointivastaavista uskoo, että markkinoinnin panostukset kasvavat vielä lähivuosina.  

Kuntaliitto toteutti kunta-alan markkinointitutkimuksen marraskuussa 2018. Kyselyyn saatiin vastaus 111 Manner-Suomen kunnasta eli vastausprosentti oli 37,6. Samansisältöinen kysely on tehty neljä kertaa aiemmin, viimeksi vuonna 2016.

Kunnilta kysyttiin muun muassa markkinoinnin organisoinnista, resursseista, tavoitteista ja suunnittelusta, kunnan profiloinnista, muuttohoukuttimista ja visuaalisesta ilmeestä sekä markkinointiviestinnän keinoista ja mainostoimistoyhteistyöstä. 

- Markkinointitoimet ovat varsin hyvin sidoksissa kuntien strategisiin tavoitteisiin. Kyselyyn osallistuneista kunnista 52 prosenttia on tehnyt tavoitteiden pohjalta erilliset markkinointisuunnitelmat, sanoo Kuntaliiton markkinointipäällikkö Eija Rautiainen.

Yhteismarkkinointia ja digitaalisia keinoja

- Seudun kuntien yhteistyötä tehdään erityisesti matkailumarkkinoinnissa, mutta paljon myös elinkeino- ja yritysmarkkinoinnissa. Sen sijaan muiden yhteisöjen kuten matkailuorganisaatioiden, elinkeinoelämän tai kulttuurin vaikuttajien kanssa yhteistyötä ei ole yhtä yleisesti.

- Panoksia laitetaan nyt entistä enemmän myös kunnan henkilöstön sisäiseen markkinointiin ja viestintään. Näin saadaan laajaa ja luontaista voimaa markkinointiin myös ulospäin. Kunnat ja henkilöstö ovat myös ottaneet digitaaliset keinot markkinoinnin käyttöön. Sosiaalista mediaa pitää 79 prosenttia vastaajista erittäin tärkeänä markkinointivälineenä, Eija Rautiainen sanoo.

Ympäristö ja asuminen profiloinnin kärkinä

Yli puolet eli 55 prosenttia vastanneista kunnista on määritellyt markkinoinnissa käyttämänsä perusviestit. Yleisimmin kuntaa profiloidaan elinympäristön (66 %) ja asumisen (55 %) avulla. Tasavahvasti profiloinnissa käytetään kunnan sijaintia (44 %), luontoa (41 %) sekä lapsi- ja perheystävällisyyttä (40 %).

Markkinoinnin konkreettisina painopistekohteina yleisimmät ovat matkailukohteet (68 %) ja tontit (64 %).

Mainos- ja viestintätoimistoja käyttää kyselyyn vastanneista kunnista säännöllisesti 41 prosenttia ja silloin tällöin 55 prosenttia. Kaksi vuotta aiemmin luvut olivat 38 ja 37 prosenttia. Ulkopuoliselta toimistolta odotetaan ennen muuta innovatiivisuutta, mutta paikallistuntemus ja kuntakokemus koetaan myös tärkeiksi. Markkinoinnin kilpailuttamista ja luovan työn vertailua pidetään jossain määrin vaikeana.

Omia päätoimisia markkinointiammattilaisia on lähinnä suurimmilla kaupungeilla. Viestinnän ja markkinoinnin toteuttajia on palkattu lisää myös keskisuuriin kuntiin. Useimmissa kunnissa markkinointivastuu on kunnanjohtajalla.

Lisätietoja:

Eija Rautiainen, markkinointipäällikkö, 045 316 1600

Jari Seppälä, viestinnän erityisasiantuntija, 050 66 743

Liitettä muokattu 4.2.2019