Kuntapäättäjien arviot luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisestä ilmapiiristä parantuneet
Kuntapäättäjien arviot etenkin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisestä ilmapiiristä ovat parantuneet ajanjaksolla 1995– 2017. Puolueiden välinen ilmapiiri puolestaan saa kauttaaltaan melko heikon arvosanan.
Arviot luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisestä ilmapiiristä ovat yleisesti ottaen hyvin myönteisiä, yli puolet vastaajista piti ilmapiiriä hyvänä. Ilmapiiri kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välillä puolestaan arvioidaan yhteistyöhakuisimmaksi 10 001– 20 000 asukkaan ja alle 5 000 asukkaan kunnissa, ja ristiriitaisimmaksi 50 001–100 000 asukkaan kunnissa.
Puolueiden välistä ilmapiiriä piti hyvänä 37% vastaajista. Tarkastelu poliittisen puolueen mukaan osoittaa, että perussuomalaisten, vasemmistoliiton ja paikallisten valitsijayhdistysten luottamushenkilöt arvioivat ilmapiiriä hieman ristiriitaisemmaksi kuin vastaajat keskimäärin. RKP:n ja kokoomuksen luottamushenkilöt antavat puolestaan keskimääräistä myönteisemmän arvosanan eri osapuolten välisestä ilmapiiristä.
Tiedot perustuvat tänään julkaistuun, Åbo Akademin tutkijan Siv Sandbergin raporttiin, johon on koottu 40 ARTTU2-tutkimuskunnan valtuutettujen, hallituksen jäsenten ja johtavien viranhaltijoiden käsityksiä kuntansa päätöksentekoilmapiiristä 2015 ja 2017. Vuoden 2015 päättäjäkyselyn kokonaisvastausprosentti oli 43,2 ja vuoden 2017 kokonaisvastausprosentti 44,6.
Kuntaliitokset ja kunnan toimintakulttuuri vaikuttavat ilmapiiriin
Yleisellä tasolla kunnan taustaominaisuudet vaikuttavat melko vähän päättäjien ilmapiiriarvioihin. Toimintaympäristötekijöistä ainoastaan 2000-luvulla tapahtunut kuntaliitos näyttää olevan yhteydessä huonontuneen ilmapiiriin, mikä osoittaa, että kuntaliitos on iso muutos, joka vaikuttaa pitkään eri toimijoiden välisiin suhteisiin. Kuntaliitoksen läpikäyneissä kunnissa päättäjät arvioivat ilmapiirin jonkin verran heikommaksi kuin muissa kunnissa, toteaa tutkija Siv Sandberg.
Hyviä arvioita päätöksenteko- ja toimintailmapiiristä esiintyy kaiken kokoisissa kunnissa. Korkeimpiin ilmapiiriarvioihin yltää niin pieniä Itä-Suomen kuntia kuin pääkaupunkiseudun kasvukuntia, mikä viittaa siihen, että hyvän toimintailmapiirin ylläpitämisen kannalta on tärkeää ennen kaikkea kunnan toimintakulttuuri. Päättäjien arviot vallitsevasta ilmapiiristä olivat selkeästi yhteydessä kunnan toimintakäytäntöihin. Valmisteluprosessien avoimuus, toimivuus sekä henkilöiden kokemukset osallisuudesta päätöksentekoon vaikuttivat positiivisesti ilmapiiriarvioihin.
- Kunnan toiminta on kokonaisuus, jossa ihmisten väliset yhteistyösuhteet ovat keskeisessä roolissa. Kaikki sellainen toiminta, joka lisää luottamushenkilöiden tunnetta siitä, että he ovat itse osallisia päätöksentekoprosessissa, on omiaan edistämään hyvää päätöksentekoilmapiiriä, sanoo Sandberg.
Ilmapiiriarviot korreloivat vahvasti esimerkiksi sen kanssa, millaiseksi luottamushenkilöt kokevat kunnan strategian merkityksen.
- Ilmapiirin ja strategia-arvioiden väliset yhteydet ovat todennäköisesti kaksisuuntaisia ja toisiaan ruokkivia: Kun ilmapiiri on yhteistyöhakuinen, on helpompaa sitouttaa toimijoita strategiatyöhön ja toisaalta toimiva strategiaprosessi vahvistaa avoimuutta ja osallisuuden tunnetta kunnan prosesseissa. On hyvä huomata, että päättäjien arviot päätöksentekoilmapiiristä eivät ole irrallisia, vaan heijastuvat myös kuntalaisten arvioihin, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.
Lisätietoja:
Tutkija Siv Sandberg, Åbo Akademi, p. 0400 726 380
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634