Kunnat lisänneet työllisyyspanostuksiaan -  Kuntaliitto esittää työllistymisen lähipalveluja kunnille

Kuntaliiton tuoreen työllisyyskyselyn tulokset osoittavat, että kunnat ovat lisänneet panostuksiaan työllisyyden edistämiseen. Kun mukaan lasketaan kuntien osuus työmarkkinatuesta, kunnat rahoittavat työllisyydenhoitoa yli 800 miljoonalla eurolla. Kasvua viiden vuoden takaiseen kyselyyn on 240 miljoonaa euroa, mikä selittyy pääosin kuntien osuudella työmarkkinatuesta.

-Kunnat satsaavat jo nyt työllisyydenhoitoon yhtä paljon kuin valtio, joten myös vastuun tulisi kasvaa. Kun otetaan vielä huomioon kuntien työllisyyttä välillisesti edistävät elinkeinopolitiikan suorat panostukset sekä toimenpiteet ammatillisen koulutuksen ja kotouttamisen edistämisessä, päästään kuntien työllisyydenhoidon kokonaispanostuksissa jo yli miljardiin euroon, kertoo varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Toimivalta ja yhteistyömallit kuntatasolle

-Asiakkaiden tarpeisiin vastaava ja alueiden erityispiirteet huomioiva lähipalvelu sopisi luontevasti kuntien hoidettavaksi ja varmistaisi entistä paremmin palveluiden saatavuuden. Tämä mahdollistaisi myös osaamisen ja palvelujen kehittämisen sekä elinkeinopalveluiden hyödyntämisen nykyistä vaikuttavammin. Samoin se mahdollistaisi kotouttamisen laajemman vastuun siirtämisen kunnille, mitä eduskuntakin tuoreessa lausumassaan esitti, Reina sanoo.

Ihmisiä voitaisiin parhaiten tukea työllistymisessä, jos toimivalta sekä monialaiset yhteistyömallit koottaisiin yksiin käsiin kuntatasolle. Erityisen merkittävässä roolissa on kuntavetoinen työllisyyttä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP), johon jokaisen kunnan tulee jo nyt kuulua. TYP:n lisäksi hyviä toimintamalleja ovat nuorten Ohjaamot, maahanmuuttajien osaamiskeskukset sekä osatyökykyisten työllistämisen monialaiset koordinaatioverkostot.

Kuntavetoisista palveluista hyviä kokemuksia

Kuntaliitto muistuttaa, että hyviä tuloksia kuntavetoisista palveluista saatiin vuosien 2017 ja 2018 työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisissa kokeiluissa, joissa TE-hallinnolta kokeilukuntien vastuulle siirrettiin runsaat 40 000 asiakasta. Kokeilut toteutettiin viidellä alueella ja mukana oli yhteensä 23 kuntaa.

-Kokeilukunnat tarjosivat laadukkaat lähipalvelut vaikeasti työllistyville. Palvelut johtivat hyviin työllistymistuloksiin ja asiakastyytyväisyys oli poikkeuksellisen korkea. Kokeiluissa resursseja kohdennettiin henkilökohtaisen palvelun lisäksi enemmän myös työnhakijoiden työ- ja toimintakyvyn kartoittamiseen ja osaamisen vahvistamiseen, kertoo kehittämispäällikkö Erja Lindberg.

Toimivalta kuntatasolla mahdollisti paikallispalvelujen uudenlaisen ekosysteemin, jossa osaamis-, elinkeino-, liikunta-, kulttuuri-, kotouttamis-, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöllä pystyttiin vastaamaan kokonaisvaltaisemmin asiakkaan tarpeisiin.

Lisää vaikuttavuutta, vähemmän päällekkäisyyttä

Kuntaliiton arvon mukaan TE-hallinnon henkilöstökuluista kunnille voitaisiin siirtää kaksi kolmasosaa. Tämä yhdessä kuntien omien panostusten kanssa nostaisi julkisiin työvoimapalveluihin käytetyt resurssit lähemmäs pohjoismaista tasoa ja varmistaisi, että koko maassa olisi nykyistä yhdenvertaisemmat lähipalvelut työttömille työnhakijoille.

Työllistämisen vaikuttavuutta voidaan lisätä kehittämällä kunnille kannusteita esimerkiksi verotuksen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kautta.

-Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin edellyttää, että myös työvoimapalvelut saadaan vihdoin kuntoon. Työvoimahallinnon resurssien ja toimivallan siirtäminen laajemmin kuntiin sekä mahdollisuus työhallinnon asiakastietojärjestelmien käyttöön tehostaisi merkittävästi resurssien käyttöä ja yksinkertaistaisi järjestelmää, Reina sanoo.

Lisätietoja:

Erja Lindberg, kehittämispäällikkö, p. 050 381 4096

Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 09 771 2700