Kunnanjohtajat entistä useammin sosiaalisessa mediassa

Kuusi kunnanjohtajaa kymmenestä, 60 %, toimii työroolissaan sosiaalisessa mediassa. Viime vuonna luku oli 48 %. Tieto selviää Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselystä, joka toteutetaan vuosittain. 

- Johtaminen on yhä suuremmissa määrin myös esilläoloa ja toimintaa sosiaalisessa mediassa, myös kunnissa, toteaa Kuntaliiton verkkopalveluiden kehityspäällikkö Tony Hagerlund. 

43 % kunnanjohtajista toimii työroolissa Facebookissa ja 37 % Twitterissä. Nämä ovat kunnanjohtajien käytössä suosituimmat some-kanavat. Myös Instagram (14 %) ja Youtube (10 %) ovat monilla käytössä. 

Facebook on edelleen yleisin kuntien käyttämä sosiaalisen median kanava, mutta Instagram nousi YouTuben ohi toiseksi käytetyimmäksi sosiaalisen median kanavaksi. Molempia käyttää enemmän kuin kaksi kuntaa kolmesta. Useimmiten sosiaalisen median käytöllä tavoitellaan joko nykyisiä tai tulevia kuntalaisia. 

Nuorisotoimi ja kulttuuri- sekä kirjastotoimi ovat kuntien toimialoista aktiivisimmin sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median käyttö osana kunnan viestintää on myös eri toimialoilla jatkuvassa kasvussa.  

Valtuustokokouksia voi seurata entistä useammin 

Lähes puolet kunnista (46 %) tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden seurata valtuuston kokousta suorana lähetyksenä verkon välityksellä. Kokouksia striimaavien kuntien määrä on kasvanut kahdessa vuodessa noin kolmanneksella.  

- Kasvua syntyy luultavasti osin, koska uudet valtuustot ovat tehneet linjauksia uudelle valtuustokaudelle. Kokouksien striimaaminen on myös aiempaa helpompaa ja huokeampaa. Lisäksi tämä on keino lisätä avoimuutta, toteaa Hagerlund. 

Erillisten mobiilisovellusten määrä pysyy ennallaan 

Noin kolmanneksella (34 %) kunnista on käytössä erillinen mobiilisovellus. Sovellusten määrä on pysynyt ennallaan viimeisen neljän vuoden ajan. 

Sen sijaan yli puolet (54 %) kunnista on uusimassa julkisia verkkopalveluitaan. Määrä on kasvanut aiemmista vuosista. Responsiivisuuden eli eri päätelaitteiden vaatimukset on huomioinut verkkopalveluiden suunnittelussa 77 % kunnissa, ja lisäksi 18 % on huomioinut eri päätelaitteet osittain. 

Julkisen hallinnon verkkopalveluiden tulee olla saavutettavia viimeistään syyskuussa 2020. Tällä hetkellä noin puolet kyselyyn vastanneista kunnista sanoo palveluidensa olevan teknisesti joko hyvällä tai direktiivissä edelletyllä tasolla. Käyttöliittymän, sisällön ja liitteiden suhteen tilanne on huonompi. 

- Uusien verkkopalveluiden tulee olla saavutettavia jo julkaisuhetkellä ja vanhempien ensi vuoden syyskuussa. Kunnissa on aloitettu työt tähän liittyen, mutta paljon on vielä tehtävää, korostaa Kuntaliiton viestinnän asiantuntija Riikka Komu. 

Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kyselyyn vastasi 182 kuntaa, vastausprosentti oli 58,5. Suurissa kaupungeissa kyselyyn vastattiin ahkerammin kuin pienissä kunnissa. 

Lisätietoja: 

Tony Hagerlund, verkkopalveluiden kehityspäällikkö, 050 526 2158 

Riikka Komu, viestinnän asiantuntija, 044 543 1987