Tiedote, 
12.2.2019

Hyvät henkilöstöjohtamisen käytännöt vähentävät työuupumusta kuntamuutoksissa

12.2.2019

Työterveyslaitoksen ja Vaasan yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa (2016-2018) on selvitetty 34 kunnan henkilöstöjohtamisen käytäntöjen ja työntekijöiden proaktiivisen työtoiminnan yhteyksiä työn imuun, työuupumukseen, kuntatyöpaikkaan sitoutumiseen ja aktiiviseen sopeutumiseen kuntamuutosten keskellä. Kuntien henkilöstön työuupumus on jonkin verran lisääntynyt ja työn imu ja sitoutuminen nykyiseen työpaikkaan lievästi heikentyneet tutkimushankkeen aikana. Hyvällä henkilöstöjohtamisella kuntaorganisaatioissa oli kuitenkin myönteinen yhteys työn imuun ja vähäisempään työuupumukseen.

Kuntien henkilöstö on kokenut lukuisia muutoksia viime vuosina ja pitkään valmisteltu maakunta- ja sote-uudistus on tuonut monenlaista epävarmuutta työhön. Kuntaliiton koordinoima ARTTU2-tutkimusohjelma selvittää kuntiin kohdistuneiden muutosten vaikutuksia.

Hankkeen tuoreimmassa tutkimuksessa poimittiin kymmenen kuntaa, joissa koettiin eniten työn imua ja kymmenen kuntaa, joissa esiintyi eniten työuupumusoireilua. Kyseisissä työhyvinvoinnin äärikunnissa vertailtiin 16 erilaisen henkilöstökäytänteen toimivuutta henkilöstöjohtamisen eri osa-alueilla.

Hyvä henkilöstöjohtaminen ja työn imu kulkevat käsi kädessä

Niissä kuntaorganisaatioissa, joissa henkilöstön työn imu oli korkeampaa, myös työajan ja –paikan joustoja tarjottiin enemmän. Samoin perehdyttäminen, viestintä ja muutoksen johtaminen oli niissä hoidettu paremmin. Sen sijaan niissä kuntaorganisaatioissa, joissa työn imu oli heikompaa, suorituksen johtaminen oli viety pidemmälle ja varahenkilö- ja seuraajasuunnittelu oli järjestelmällisempää. Työuupumuksen suhteen saadut tulokset olivat pääosin linjassa työn imun ja henkilöstöjohtamisen osa-alueiden suhteen saatujen tulosten kanssa.

Hanketta Työterveyslaitoksella johtava tutkimusprofessori Jari Hakanen kertoo, että parhaimmillaan kunnissa on sekä hyviä henkilöstöjohtamisen käytäntöjä ja palvelevaa johtamista että aloitteellisia, omaa työtään aktiivisesti paremmin omia tarpeita ja vahvuuksiaan vastaamaan muokkaavia työntekijöitä.

-  Sekä hyvä henkilöstöjohtaminen että oman työn tuunaaminen vaikuttavat suotuisasti henkilöstön kokemaan työn imuun. Ne näkyvät myös vähäisempänä työuupumuksena ja aktiivisempana muutoksiin sopeutumisena sekä sitoutumisena kuntatyöpaikkaan muutostenkin keskellä, toteaa Hakanen.

Kaiken kaikkiaan työn imu oli korkeampaa ja työuupumus matalampaa niissä kunnissa, joissa henkilöstöjohtaminen toimi hyvin. Erityisesti henkilöstöjohtamisen ”pehmeitä” käytäntöjä oli kehitetty hyvälle tasolle. Toisaalta niissä kuntaorganisaatioissa, joissa työn imu oli matalampaa ja työuupumusta esiintyi enemmän, henkilöstöjohtamisessa korostuivat ”kovat”, henkilöstön tuottavuuteen suoremmin liittyvät henkilöstökäytännöt.

Henkilöstökäytännöissä vaihtelua kuntien välillä

Henkilöstökäytännöt vaihtelevat sekä kuntien sisällä että välillä. Esimerkiksi osaamisen kehittämisen mahdollisuuksien tai esimiestoiminnan laadun osalta kuntatyöntekijät saattavat olla kovin eriarvoisessa asemassa.  Vaihtelua on myös vaikkapa sen suhteen, miten henkilöstö osallistetaan muutoksiin.

- Tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että monessa paikassa olisi syytä kääriä hihat ja laittaa henkilöstökäytännöt kuntoon, jotta ollaan muutoksissa iskukykyisiä. Tässä on valtava käyttämätön potentiaali. Usein ei tarvita edes rahaa, vaan lähinnä yhteistä sopimista siitä, miten henkilöstöä koskevia asioita hoidetaan, toteaa hanketta Vaasan yliopistossa johtava, professori Riitta Viitala.

– Henkilöstö strategisena resurssina -projekti on tuottanut tärkeää tietoa henkilöstöjohtamisen tilasta, kehittämiskohteista sekä työn imun ylläpitämisen keinoista, sanoo KT Kuntatyönantajien kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen.

 

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, puh. 040 562 5433, jari.hakanen@ttl.fi,  twitter: @jari_hakanen

Professori Riitta Viitala, Vaasan yliopisto, puh. 044 0244234, riitta.viitala@uva.fi

Projektipäällikkö Anu Hakonen, Vaasan yliopisto, puh. 050 3761083, anu.hakonen@uva.fi

Erikoistutkija Piia Seppälä, Työterveyslaitos, p. 043 824 4216, piia.seppala@ttl.fi

Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen, KT Kuntatyönantajat, puh. 050 338 0472, terttu.pakarinen@kt.fi

 

Lisätietoja ARTTU2-tutkimusohjelmasta:

Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 050 337 5634.

Tutkimusraportti:

Jari Hakanen, Anu Hakonen, Piia Seppälä ja Riitta Viitala:Uudistu ja onnistu hyvällä henkilöstöjohtamisella. ARTTU2-ohjelman tutkimuksia nro 7. Acta nro 272. Työterveyslaitos, Vaasan yliopisto ja Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2019. Linkki julkaisuun: http://shop.kuntaliitto.fi/product_details.php?p=3563

Lisätietoa hankkeesta ja sen aiemmat julkaisut ovat saatavilla ARTTU2-ohjelman kotisivulla:https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/henkilosto-strategisena-resurssina-osaprojekti

Tutkimus on osa Työsuojelurahaston, Kuntaliiton ja Kevan rahoittamaa ”Henkilöstö strategisena resurssina” -hanketta. Se on toteutettu osana ARTTU2-tutkimusohjelmaa.

Kuntaliiton koordinoimassa ARTTU2-ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea.  Tutkimuskunnat ovat Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli ja Vöyri.

Lisätietoja ARTTU2-tutkimusohjelmasta: www.kuntaliitto.fi/arttu2, twitter: @ARTTU2_KL

Lisätietoja tutkimusaiheista:

https://www.ttl.fi/tyopiste/palveleva-johtaja-keskittyy-ihmisten-vahvuuksiin/