(Kuntaliitto tiedottaa 3.12.2018) Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo nopealla aikataululla saattaa voimaan asetuksen, joka sallisi jopa yli 34-metristen ajoneuvoyhdistelmien käytön liikenteessä ilman erillistä lupamenettelyä. Nykyinen enimmäispituus on 25,25 metriä. Suomi olisi ensimmäinen maa Euroopassa, joka sallisi yli 30-metriset rekat.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että ylipitkät rekat saisivat ajaa millä tahansa kadulla, jos kunta ei ole sitä erikseen kieltänyt. Tämä olisi kunnille iso ylimääräinen kustannuksia aiheuttava työsarka.
– Suurimmalla osalla kuntien katuja jouduttaisiin muutoksen takia määrittämään ja merkitsemään ajoneuvojen pituusrajoitukset ja saatettaisiin joutua myös kehittämään järjestelyjä lupien myöntämiseksi, yhdyskuntatekniikan asiantuntija Hanna Kemppainen Kuntaliitosta kiteyttää.
Katualueet on mitoitettu ja rakennettu nykyisten säädösten mukaiselle kalustolle eikä lisätilaa ole useinkaan edes mahdollista järjestää. Risteysten laajentaminen nykyistä suuremmille ajoneuvoille nostaisi ajonopeuksia turvallisuuden kannalta kriittisissä paikoissa.
– Muutos olisi karhunpalvelus pitkäjänteiselle liikenneturvallisuustyölle, jota on tehty menestyksekkäästi sekä maantieverkolla että taajamissa, yksikön päällikkö Leena Silfverberg Helsingin liikenne- ja katusuunnittelupalvelusta toteaa.
Ylipitkien rekkojen liikenteenohjaukseen ja lupiin liittyvien järjestelyjen tulisi olla valtion tieviranomaisten, eli ely-keskusten, tehtävinä myös kuntien katuverkoston osalta.
Kuntaliitto on tuonut esille, että asetusta ei ole valmisteltu hyvän lainsäädäntötavan mukaisesti eikä vaikutuksia kuntien katuverkoilla ole arvioitu.
– Uudet teollisuusalueet voidaan periaatteessa toteuttaa väljemmiksi, mutta käytännössä kaupalliset palvelut tai teolliset toimijat sijaitsevat usein tiiviissä, vanhassa kaupunkirakenteessa. Tällöin katuverkon muutosten tekeminen on mahdotonta, eikä myöskään liikenneturvallisuustavoitteiden mukaista, sanoo Porvoon kaupungin liikenneinsinööri Hanna Linna-Varis.
Muutoksen perusteluiksi on mainittu ”merkittävät kuljetustaloudelliset säästöt ja CO2-vähennykset”.
– Muutoksen taloudellisia säästöjä on vahvasti liioiteltu, mutta siitä huolimatta hyödyt ovat kyseenalaisia. Hiilidioksidipäästöjen on laskettu vähenevän 66 miljoonalla kilolla vuodessa, mikä vastaa noin yhtä promillea Suomen vuotuisista CO2-päästöistä. Hyötyä ei voida pitää merkittävänä, etenkään verrattuna muutoksesta aiheutuviin haittoihin, Leena Silfverberg sanoo. CO2-päästöt saattaisivat jopa lisääntyä, jos muutos siirtäisi kuljetuksia raiteilta kumipyörille.
– Asetusta valmisteltaessa pitkien yhdistelmien ohitustilanteista, suuremmista massoista ja vaikeasta hallittavuudesta aiheutuvia turvallisuusriskejä ei ole arvioitu edes maantieoloissa, ja kaupunkiliikenteen näkökulma puuttuu kokonaan, Hanna Kemppainen Kuntaliitosta lisää.
Asetuksen valmistelussa on otettava aikalisä ja arvioitava asetuksen hyödyt ja haitat kunnolla. Asetusmuutoksen sijasta tulisi jatkaa nykyistä käytäntöä eli mahdollistaa ylipitkät kuljetukset vain erikoisluvilla etenkin taajamissa.
Lisätietoja:
yhdyskuntatekniikan asiantuntija Hanna Kemppainen, Kuntaliitto p. 050 336 5084
Leena Silfverberg, yksikön päällikkö, Helsingin kaupunkiympäristö, liikenne- ja katusuunnittelupalvelu, p. 040 334 2253
Hanna Linna-Varis, liikenneinsinööri, Porvoon kaupunki, p. 040 529 0278
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.