Maakuntien verotusoikeus kytkeytyy tehtävien mittakaavaan

(Kuntaliitto, Keva, KT, Kuntarahoitus ja Avainta tiedottavat 5.2.2018) Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulon jälkeen maakuntien toimintaa on tarkoitus rahoittaa valtion budjettirahoituksena. Alkuvaiheen ratkaisu on kuitenkin väliaikainen, ja pysyvää rahoitusmallia tulisi selvittää seuraavan hallituskauden aikana. Tampereen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin maakuntien pohjoismaisia rahoitusmalleja ja arvioitiin eri vaihtoehtojen sovellettavuutta Suomessa. 

Maakuntien erilaisten rahoitusmallien soveltuvuuden tarkastelussa tulee arvioida, mitkä ovat ylipäätään maakuntatason ja sen toiminnan tavoitteet. Mikäli tavoitteena on rakentaa itsehallinnollinen aluehallinto, tämä edellyttää itsenäisyyttä myös rahoitustavan suhteen, arvioidaan Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkija Lotta-Maria Sinervon maakuntaveroa käsittelevässä tutkimuksessa.

Tampereen yliopiston toteuttama tutkimus Miten maakuntia rahoitetaan?on ensimmäinen laaja-alainen maakuntien verotusta ja muita rahoitusmuotoja koskeva Pohjoismainen vertailututkimus. Sen ovat tilanneet Kuntaliitto, Kuntarahoitus, Keva, KT Kuntatyönantajat ja Avainta ry.

- Maakunta- ja sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on julkisen talouden kustannusten hillintä. Tämä merkitsee erityisen huomion kiinnittämistä maakuntien toimintaan liittyviin kannustimiin, toteaa tutkija Lotta-Maria Sinervo Tampereen yliopistosta.

- Jos kehysmenettely tehdään joustamattomaksi, tämä voi aiheuttaa maakunnille ongelmia lakisääteisten tehtävien menojen kattamisessa. Budjettikurin hallinnassa on löydettävä tasapainoinen ratkaisu, toteaa Sinervo.

Suomalaisten maakuntien tehtäväkenttää kaavaillaan poikkeuksellisen laajaksi

Vertailututkimuksessa on tarkasteltu laaja-alaisesti maakuntien rahoitusmalleja eri Pohjoismaissa. Tehtäviä rahoitetaan hyvin erityyppisillä ratkaisuilla, esimerkiksi Tanskassa maakunnilla ei ole verotusoikeutta, vaan pääosin terveydenhuollon tehtäviä hoitavat maakunnat rahoitetaan valtionosuuksilla ja kuntien maksuosuuksina.

Ruotsissa maakunnat vastaavat puolestaan muiden pienempien tehtäväkokonaisuuksien ohella erityisesti terveydenhuoltoon liittyvistä tehtävistä. Ruotsissa tehtävistä reilu 70 prosenttia rahoitetaan maakuntien omilla verotuloilla. Asiakas- ja käyttömaksujen osuus maakuntien toiminnan rahoituksesta on vertailumaissa suhteellisen pieni.

Tampereen yliopiston analyysin mukaan valtakunnallisiksi katsottuja tehtäviä voidaan rahoittaa valtion rahoituksella, kun taas paikallisten tehtävien hoitamisessa omat verotulot nähdään sopivana rahoitusmuotona.

- Tutkimuksessa käy hyvin ilmi, että maakuntien rahoitusmallin valinnassa on ratkaisevaa, että sillä on selkeä yhteys tehtävien luonteeseen ja laajuuteen, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

- Suomessa kuntasektorin henkilökunnasta arviolta noin puolet on siirtymässä maakuntien palvelukseen. Suomeen suunniteltujen maakuntien tehtäväkentästä on tulossa poikkeuksellisen laaja verrattuna muihin Pohjoismaihin, toteaa kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT Kuntatyönantajista.

Vahva talouden ohjaus vai tehokkuuteen kannustava verotusoikeus?

Perustuslain mukaisesti maakunnilla tulisi Suomessa olla itsehallinto, arvioidaan Tampereen yliopiston selvityksessä. Suomalaisten maakuntien itsehallinto on mahdollista toteuttaa säätämällä maakunnille verotusoikeus, niin kuin Ruotsissa, rajoitetulla verotusoikeudella, kuten Norjassa tai valtion rahoituksella, niin kuin Tanskassa.

Perinteisesti verotusoikeuden ja siihen liittyvän budjettivastuun katsotaan kannustavan tehokkaaseen taloudenhoitoon. Mikäli maakuntien toiminnan rahoitus perustuu vain valtion rahoitukseen, verotusoikeuden mukanaan tuomat kannustimet jäävät puuttumaan.

- Selvityksen perusteella näyttää siltä, että verotusoikeutta kannattaa vakavasti harkita maakuntien pysyvänä rahoitusmallina. Uskon, että veronmaksajatkin hyötyisivät siitä paitsi tehokkaan, myös läpinäkyvän ja vastuullisen taloudenhoidon kautta, arvioi Kuntarahoituksen vt. toimitusjohtaja Esa Kallio.

- Toimintamenojen rahoittamisen lisäksi on investointien rahoitus ratkaistava kestävällä tavalla. Pidemmän päälle verotusoikeus, laajemmin oma varainhankinta ja niitä täydentävä valtionosuusjärjestelmä vahvistaa maakuntien omaa päätäntävaltaa ja toiminnan tuloksellisuutta, jatkaa Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Maakuntien nykysuunnitelman mukainen rahoitusratkaisu on näin alkuvaiheessa väliaikainen. Pysyvää rahoitusmallia tulisi selvittää huolellisesti seuraavan hallituskauden aikana, väliaikaisen mallin kokemusten perusteella.

Lisätietoja:

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, tutkija,

yliopistonlehtori Lotta-Maria Sinervo, p. 050 509 9042

Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458

Keva, toimitusjohtaja Timo Kietäväinen, p. 0400 486 043

Kuntarahoitus, vt. toimitusjohtaja Esa Kallio, p. 050 337 7953

KT Kuntatyönantajat, kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, p. 040 547 7710

Avainta Avaintyönantajat, toimitusjohtaja, Vesa Laine p. 050 524 9551