Maahanmuuttajien ruotsinkieliseen kotouttamiseen tarvitaan kokonaisstrategia, kaksikielisille maakunnille ehdotetaan yhteistä kotouttamiskoordinaattoria

(Kuntaliitto tiedottaa, 24.1.2018) Kuntaliiton ruotsinkielistä kotouttamista edistävä hanke on lisännyt kiinnostusta ruotsinkieliseen kotouttamiseen ja tuonut asialle lisää näkyvyyttä. Hanke on ennen kaikkea lisännyt tietoa mahdollisuudesta valita ruotsinkielinen kotoutumispolku.

– Hankkeen tuoman julkisuuden ansiosta myös ruotsinkielisen kotouttamisen kysyntä on todennäköisesti lisääntynyt, sanoo varatuomari Astrid Thors, joka on arvioinut hankkeen Kuntaliiton toimeksiannosta.

– Maahanmuuttajien ruotsinkielisen kotouttamisen vahvistamiseksi Thors ehdottaa joukkoa erilaisia toimenpiteitä: Uusimaa, Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi voisivat esimerkiksi rekrytoida yhteisen ruotsinkielisestä kotouttamisesta vastaavan koordinaattorin ja Folktinget voisi perustaa kotouttamistoimikunnan. Thors ehdottaa myös perustettavaksi suomenruotsalaisten työnantajien foorumia ja laadittavaksi ruotsin kielen opetusmateriaalia.

- Meidän tulee kehittää oppimisen tueksi uusia teknisiä mahdollisuuksia, esimerkiksi sanakirjasovelluksia, ja panostaa sähköisiin oppimateriaaleihin, selkokielisiin uutisiin ja etäopetukseen.

Toimenpiteet perustuvat niihin ehdotuksiin, jotka maahanmuuttokoordinaattori Liselott Sundbäck toi esiin hankeraportissaan Är integrationsspråket individens, kommunens eller statens val?.

Ruotsinkieliseen kotouttamiseen tarvitaan erilaisia malleja. Monella paikkakunnalla Pohjanmaalla työperäinen maahanmuutto on yleistä, ja tällöin perheet kotoutetaan useimmiten ruotsin kielellä. On myös yleistä, että pakolaiset ja turvapaikanhakijat saavat Pohjanmaalla ruotsin kielen opetusta.

– Ruotsinkieliset alueet ovat erilaisia. Sen vuoksi ei ole olemassa yhtä ainoaa mallia, jota voitaisiin käyttää kaikkeen ruotsinkieliseen kotouttamiseen. Malleja tarvitaan useampia, Thors sanoo.

Ruotsinkielisten ja suomenkielisten nuorten asenteissa monikulttuurisuutta kohtaan on merkittävä ero. Sen osoittaa ajatushautomo Magman Taloustutkimuksen ja Åbo Akademin toimeksiannosta helmikuussa 2017 toteuttama demokratiatutkimus *). Tutkimuksen mukaan 71 prosenttia ruotsinkielisistä nuorista (18–24 v.) suhtautuvat täysin tai jossain määrin positiivisesti monikulttuurisuuteen, kun vastaava osuus suomenkielisistä nuorista on 81 prosenttia. Eroa on siis 10 prosenttiyksikköä.

– Ovatko suvaitsevaiset suomenruotsalaiset vain myytti, vai johtuvatko luvut siitä, että monissa ruotsinkielisissä kouluissa ja päiväkodeissa ei ole samanlaista monikulttuurisuutta kuin suomenkielisissä, Thors pohtii ja peräänkuuluttaa kokonaisstrategiaa ruotsinkieliselle kotouttamiselle.

Eduskunta hyväksyi syksyllä 2017 muutokset vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin. Muutokset vahvistavat vapaan sivistystyön roolia varsinaisen kotouttamiskoulutuksen järjestäjänä. Vapaaseen sivistystyöhön kuuluvat kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot.

– Tämä on askel oikeaan suuntaan, koska ruotsinkielistä kotouttamiskoulutusta on suurelta osin järjestetty vapaan sivistystyön piirissä, Thors sanoo.

Integration på svenska -hankkeen (2016–2017) rahoittivat Svenska Kulturfonden, Svenska folkskolans vänner, Stiftelsen Tre Smeder ja Suomen Kuntaliitto.

*) Luvut esitettiin Opetushallituksen koulutuspäivillä syksyllä 2017.

Lisätietoja:

Astrid Thors, varatuomari, puh. 050 525 2557
Kristina Wikberg, johtaja, Suomen Kuntaliitto, p. 050 378 0466

Ruotsinkielinen raportti  Utvärdering av Projekt Integration på svenska (PDF)

Loppuraportti Är integrationsspråket individens, kommunens eller statens val?  (PDF)