Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen puoluejohdon paneelin avauspuheenvuorossaan Kuntamarkkinoilla: Työllisyyskokeiluja jatkettava – kuntatalouden haasteisiin vastattava konkreettisesti

(Kuntaliitto tiedottaa 12.9.2018) Alueelliset työllisyyskokeilut ovat runsaassa vuodessa tuottaneet 10 000 työpaikkaa kaikkein vaikeimmin työllistyville sekä 11, 5 miljoonaa euroa säästöä työmarkkinatuen menoissa. Tästä huolimatta hallitus on keskeyttämässä työllisyyskokeilut vuoden 2018 lopussa. Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen vaatii puoluejohtajilta jatkoa onnistuneille kokeiluille.

– Jos kokeilut saavat jatkaa, odotettavissa on toiset 10 000 työpaikkaa lisää, yli 20 miljoonan euron säästö työmarkkinatuen menoissa sekä kerrannaisvaikutuksena verotulojen kasvu ja sosiaalimenojen lasku. Valtion rahaa kokeilun jatkamiseen tarvitaan nolla euroa, Jari Koskinen totesi puoluejohtajien paneelin avauspuheenvuorossaan Kuntamarkkinoilla Kuntatalolla keskiviikkona 12. syyskuuta.

Kokeilujen ydin on valtion te-hallinnon ja kuntien voimavarojen tehokas yhdistäminen.

– On tärkeää, että nämä onnistuneet kokeilut saavat jatkaa työtään uusien maakuntien toiminnan käynnistymiseen, eli vuoden 2020 loppuun saakka.

Tulevalla hallituskaudella vastattava kuntatalouden haasteisiin               

– Kuntatalous on juuri nyt kutakuinkin tasapainossa, mikä on kuntien tiukan taloudenpidon ja veroperustemuutosten kompensaation ansiota. Kuntatalouden ennusteet ovat kuitenkin heikentyneet keväästä, ja Kuntaliiton tuoreen kyselyn mukaan hallituksen säästötoimista on toteutunut vain murto-osa, Jari Koskinen totesi.

Koskinen toivoi, että puolueet sitoutuvat kustannusten hillintään ja paikallisen liikkumavaran lisäämiseen kuntien tehtävien hoitamisessa. Sopeuttamiskohteiden tulee olla sellaisia, että ne tuottavat todellisia säästöjä.

– Valtionosuuksien tasoa tulee parantaa, kuntien verotulopohjaa tulee vahvistaa ja normien purkua jatkaa.

Tulopohjaa olisi mahdollista vahvistaa mm. ohjaamalla myös pääomatuloveroja kunnille. Tämä olisi perustelua, sillä tuloa siirtyy yhä enemmän pääomatulona verotettavaksi ja kaikilla on yhtäläinen oikeus palveluihin.

– Veromenetykset tulisi kompensoida jatkossa verojärjestelmän sisältä eikä valtionosuuksina, kuten tähän asti on tehty.

Koskinen muistutti, että vuonna 2019 valtio osallistuu kuntien tehtävien rahoittamiseen enää 25,37 prosentilla. Luku on kymmenessä vuodessa pudonnut lähes 10 prosenttiyksikköä.

– Seuraavan hallituksen aikana on tarve mm. lisätä perusopetuksen rahoitusta ja kuroa umpeen korjausvelkaa. Myös sote-uudistus aiheuttaa kustannuksia ja epävarmuutta kunnissa, Koskinen totesi.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jari Koskinen, p. 044 976 4225