Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta: Lisää rahaa ja maksuttomuutta – mahdoton yhtälö?
3.10.2018
Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta vaatii kunnille riittäviä resursseja opetus- ja sivistyspalveluiden järjestämiseen. Päivärinta puhui keskiviikkona Valtakunnallisilla sivistystoimen neuvottelupäivillä Helsingissä.
- Keskustelu tulevan vaalikauden koulutuspoliittisista tavoitteista on jo käynnistynyt. Esiin keskusteluissa ovat nousseet muun muassa oppivelvollisuusiän laajentaminen, varhaiskasvatuksen maksuttomuus sekä perusrahoituksen riittävyys, sanoi Terhi Päivärinta.
- Sekä oppivelvollisuusiän pidentäminen, että maksuton varhaiskasvatus ovat tiukasti sidoksissa rahoitukseen. Oppivelvollisuusikää pidentämällä halutaan ennen kaikkea estää syrjäytymistä, koska toisen asteen tutkinnon suorittaneella on tilastollisesti paremmat mahdollisuudet työllistyä, kuin pelkän perusopetuksen suorittaneella.
Valtaosa perusopetuksen päättäneistä suorittaa joko ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon. Kuntaliiton laskelmien mukaan oppivelvollisuuden jatkaminen 19-vuotiaaksi maksaisi 183 miljoonaa euroa. Mikäli oppivelvollisuus laajennettaisiin koskemaan 6-vuotiaita, olisi lisäkustannus tästä noin 200 miljoonaa euroa.
- Olemme Kuntaliitossa esittäneet, että mahdolliset lisäresurssit käytettäisiin oppivelvollisuusiän pidentämisen sijaan perusopetuksen parantamiseen, sillä syrjäytymiskehitys alkaa jo aiempina kouluvuosina. Lisäämällä kohdennettuja tukitoimia ja lisäresursseja juuri oikeisiin vaiheisiin saataisiin aikaan paremmat valmiudet siirtyä toiselle asteellOppivelvollisuusiän alentamisen sijaan voitaisiin harkita kaksivuotista esiopetusta. Koulupolun alkua tulisi myös joustavoittaa. Mekaaninen oppivelvollisuusiän laajentaminen aiheuttaa lisäkustannuksia, mutta ei korjaa nykyisen peruskoulun puutteita, huomautti Päivärinta.
Tällä hallituskaudella on hyväksytty uusi varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatuksen merkitys osana koulutusjärjestelmää on saanut yhä suuremman painoarvon. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen lisääminen on ollut yksi tämän hallituskauden haasteista.
- Yhdeksi ja voisi sanoa ainoaksi keinoksi osallistumisasteen nostamiseksi, on nostettu maksuttomuus. Huoltajien näkökulmasta maksuttomuus voi olla hyvä asia, mutta onko se ratkaisu osallistumisen lisäämiseksi? Välttämättä ei, sillä monella niistä lapsista, jotka eivät tällä hetkellä osallistu varhaiskasvatukseen, se osallistuminen olisi jo maksutonta. Tässä yhteydessä pitäisi nostaa keskusteluun myös erilaiset avoimen varhaiskasvatuksen muodot, palveluohjaus sekä kotihoidontukijärjestelmä. Asiakkaille maksuton ei ole kunnalle maksutonta.
Syntyvyys ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin haastaa kuntia palveluiden järjestämisessä. Koska olosuhteet ovat erilaisia, myös palveluiden järjestäminen on erilaista.
- Kuntalaiset ovat tyytyväisiä käyttämiinsä opetus- ja sivistyspalveluihin. Jotta palvelut voidaan tulevaisuudessakin kaikissa kunnissa järjestää hyvin, edellyttää se riittäviä resursseja. Valtio on tällä vuosikymmenellä vetäytynyt merkittävästi koulutus- ja sivistyspalveluiden rahoituksesta. Kunnat ovat vastuullisesti paikanneet tätä rahoitusvajetta. Tulevalla hallituskaudella perusrahoitusta on kuitenkin vahvistettava merkittävästi, jotta vajetta voidaan kuroa umpeen, painotti Terhi Päivärinta.
Lisätietoja:
Terhi Päivärinta, johtaja, opetus ja kulttuuriyksikkö, p. 050 590 4796