Kunnat rauhoittivat kymmeniä uusia luonnonmuistomerkkejä 100-vuotiaan Suomen kunniaksi

Kuvateksti: Pyhäjoella Pirttikosken kylän komea petäjä sijaitsee Hellaakosken rakennusryppään yhteydessä Pyhäjoen ranta-ahteella. Petäjä on kansallisrunoilija Aaro Hellaakosken suvun syntymäsijoilla ja runoilijasta on olemassa valokuva, jossa hän on lapsena petäjän juurella äitinsä ja sisarustensa kanssa vuonna 1903. Rungon vahvuudelta puun voi arvioida hyvinkin olevan ainakin jo 300 vuoden ikäinen.(Kuva: Vesa Ojanperä / Pyhäjoen kunta)



(Kuntaliitto tiedottaa 9.3.2018) Kuntaliiton Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kampanja Luonnonmuistomerkki 100-vuotiaan Suomen kunniaksi johti 65 uuden luonnonmuistomerkin rauhoittamiseen. Kuntaliitto kannusti Suomen kuntia perustamaan luonnonsuojelulain mukaisia luonnonmuistomerkkejä satavuotiaan Suomen kunniaksi. Yhteensä 22 kuntaa lähti kampanjaan mukaan.

– Olemme todella iloisia kampanjan saamasta vastaanotosta. Kunnat ympäri Suomea suojelivat arvokkaita luontokohteitaan ja useassa kunnassa tehtiin monia päätöksiä vuoden aikana, kertoo Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen.

Lisäksi kuudessatoista kunnassa luonnonmuistomerkin rauhoittaminen on laitettu vireille viime vuoden puolella, mutta lopullisia päätöksiä ei ole vielä olemassa. Mikäli päätös syntyy, myös nämä kohteet lasketaan osaksi Suomi100-kampanjaa.

Luonnonmuistomerkki on tyypillisesti puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella.

Luonnonmuistomerkkejä on perustettu jo 1920-luvulta lähtien, innokkaimmin 1960-1990-luvuilla. Yhteensä luonnonmuistomerkkejä on Suomessa rauhoitettu 2 963 kohdetta.

– Tämä kaunis tapa jättää muistoja ja maamerkkejä tuleville sukupolville oli jo unohtumassa, mutta Kuntaliitto halusi Suomi100-kampanjallaan olla elvyttämässä uudelleen luonnonmuistomerkkien suojelemisen, kertoo Miira Riipinen.

– Luonnonmuistomerkeissä yhdistyy monta suojeltavaa elementtiä. Luonnon lisäksi niiden kautta vaalitaan kulttuuria ja historiaa sekä luodaan yhteisöllisyyttä. Usein muistomerkkeihin liittyy tarinoita ja paikallishistoriaa ja ne saattavat olla tärkeitä kokoontumispaikkoja.

Pyhäjoella rauhoitettiin Aaro Hellaakosken suvun petäjä, Joensuussa ”dinosauruksen jalanjälki”, Askolassa Kotikuusi

Monissa kunnissa luonnonmuistomerkkien on oivallettu tuovan näkyvyyttä kunnalle ja ne onkin otettu mukaan edistämään matkailua tai nostettu tapahtumien vetonauloiksi tai opetuskohteiksi.

Joensuu oli vuoden aikana aktiivisin kunta luonnonmuistomerkkien suojelussa. Kaupungissa rauhoitettiin peräti 21 uutta kohdetta ja samalla saatettiin ajan tasalle tiedot aikaisemmin rauhoitetuista kohteista.

– Meillä oli tähän liittyen myös oma kampanjamme, sillä olemme huomanneet, että useat luontokohteet ovat paikallisille ihmisille merkittäviä. Halusimme kertoa, miten arvokas kohde voidaan suojella, sanoo ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen Joensuun kaupungilta.

– Suurin osa meidän luontomuistomerkeistämme on puita, mutta mukana on myös ”dinosauruksen jalanjälki” eli jääkauden aikainen kalliopainauma, joka todellakin muistuttaa dinosauruksen jälkeä, Leinonen toteaa.

Pyhäjoella suojeltiin 11 kohdetta eri puolilta kuntaa.

– Meillä syntyi jopa pienoinen kisa kylien välille, sillä toisten esimerkki innosti muitakin etsimään arvokkaita kohteita omasta kylästään, kertoo Pyhäjoen ympäristösihteeri Vesa Ojanperä tyytyväisenä.

Esimerkiksi runoilija Aaro Hellaakosken suvun asuinsijoilla Pyhäjoen rannassa kasvava erikoinen petäjä suojeltiin 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Puun arvellaan olevan yli 300-vuotias ja vuonna 1903, kun tuleva runoilija kuvattiin sen juurella pikkupoikana, oli petäjä hyvin samanlainen, kuin nykyään.

– Kuntalaiset innostuivat asiasta, kun huomattiin, miten helppoa suojelu on. Luonnonmuistomerkin rauhoittaminen ei myöskään pääsääntöisesti rajoita isommin maankäyttöä, Ojanperä huomauttaa.

Askolassa rauhoitettiin kymmenen luonnonmuistomerkkiä.

– Meillä kiitos kuuluu erityisesti aktiiviselle kuntalaiselle, joka vei hanketta eteenpäin ja innosti kuntalaisia mukaan, kiittelee Askolan ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta.

– Hän teki luonnonmuistomerkeistä myös upean kuvakalenterin, jossa jokainen kohde pääsee esille.

Askolan uusia luonnonmuistomerkkejä ovat muun muassa Askolan Vahijärvellä sijaitseva Tassukiven siirtolohkare, kirjailija Johannes Linnankosken kotitalon pihassa sijaitseva koivu sekä kunnantalon pihaan Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi istutettu Kotikuusi.

Uusia luonnonmuistomerkkejä toivotaan myös jatkossa

Luonnonmuistomerkin suojeleminen on kunnille helppo tapa vaalia luontoa, sillä päätöksen suojelusta tekee kunnanvaltuusto maanomistajan suostumuksella. Jos suojeltavaksi esitetty muistomerkki sijaitsee valtion maalla, päätöksen tekee Metsähallitus.

Myös jatkossa luonnonmuistomerkkejä toivotaan rauhoitettavan lisää. Aloitteen asiassa voi kunnan lisäksi tehdä esimerkiksi maanomistaja, yksityishenkilö tai asukasyhdistys. Ohjeet luonnonmuistomerkin suojelemiseen löytyvät Kuntaliiton sivuilta.

Luettelo kunnista, joissa rauhoitettiin luonnonmuistomerkkejä vuonna 2017:

Asikkala 1

Askola 10

Hämeenlinna 2

Järvenpää 2

Joensuu 21

Joutsa 1

Kontiolahti 1

Koski TL 1

Kouvola 1

Lieksa 1

Lieto 1

Liperi 1

Nurmijärvi 1

Padasjoki 1

Pori 2

Porvoo 1

Pyhäjoki 11

Ruovesi 1

Siikajoki 1

Tampere 2

Tohmajärvi 1

Turku 1

Ohje luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta Kuntaliiton sivuilla. 

Lisätietoja:

Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen, p. 040 824 4401

Joensuun ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen, p. 050 376 8584

Pyhäjoen ympäristösihteeri Vesa Ojanperä, p.040 359 6073

Askolan ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta, p. 040 763 9420