Kulttuuritarjonta on kaupungeille tärkeä keino erottautua

(Kuntaliitto tiedottaa 29.1.2018) Kaupungit haluavat kulttuuritarjonnallaan tietoisesti profiloitua ja erottua muista kaupungeista. Kuntaliiton, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja 24 kaupungin yhteistyönä tekemä selvitys paljastaa, että selvityksessä verrattujen kaupunkien välillä on suuria eroja siinä, miten paljon rahaa kulttuuriin käytetään. Kustannukset vaihtelivat 5,1 miljoonasta eurosta 109,0 miljoonaan euroon vuodessa. Asukaskohtaisesti panostus kulttuuriin vaihteli 95 eurosta 257 euroon vuodessa. Tiedot käyvät ilmi vuoden 2016 tilinpäätöksistä.

Edellisen kerran kaupunkien kulttuuriin käyttämiä euroja on vertailtu vuonna 2013.

–Vuoden 2013 tarkasteluun verrattuna selvityksessä mukana olevien kaupunkien yhteenlasketut kulttuurikustannukset kasvoivat vain vähän, 1,5 prosentilla eli 7,9 miljoonalla eurolla. Indeksikorjauksen jälkeen kustannukset ovat kuitenkin laskeneet 2,1 miljoonalla eurolla, kertoo tutkija Minna Ruusuvirta Cuporesta.

Kustannusten kasvu on pysähtynyt - syyt vaihtelevat eri kaupungeissa

Selvityksen perusteella kustannusten kasvu on pysähtynyt. Kun vielä vuosien 2007–2010 välillä varsinkin muutamissa suurissa kaupungeissa oli merkittävää euromääräistä kokonaiskasvua, oli kasvu vuosien 2010 ja 2013 välillä jo huomattavasti pienempää. Vuosien 2013 ja 2016 välillä kasvu on useissa kaupungeissa tasaantunut tai kääntynyt laskuun.

Kustannusten kasvun pysähtymisen taustalla saattaa olla kyse toiminnan tehostamisesta tai toimintojen karsimisesta. Asukaslukuun suhteutettujen kustannusten vertailussa on huomioitava, että asukasmäärän kasvaessa esimerkiksi kuntaliitoksen kautta, on kaupungeilla usein vähemmän rahaa asukasta kohden käytettävissä kulttuuriin.

Kaupungit satsaavat vahvasti kirjastoihin ja kulttuurilaitoksiin

Useimmissa kaupungeissa suurin osa kustannuksista kohdistui taide- ja kulttuurilaitosten ja kirjaston toimintaan. Kaupunkien kulttuuriprofiilit eroavat myös toisistaan siinä, mihin kulttuuritoiminnassa erityisesti panostetaan.

–Esimerkiksi on panostettu erityisesti kunnan omiin taidelaitoksiin, toisissa taas profiloiduttu taiteen perusopetukseen, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee.

Kunnallisen toiminnan osuus kaupunkien kulttuurin nettokäyttökustannuksista oli 77,5 prosenttia eli yhteensä lähes 412 miljoonaa euroa.  Avustuksiin kohdistettiin kaupungeissa keskimäärin 22,5 prosenttia kustannuksista eli 119 miljoonaa euroa. On huomattava, että moni kunnan avustamista yksityisoikeudellisista organisaatioista on itse asiassa kunnan omistamia ja kuntakonserniin kuuluvia toimijoita, kuten Helsingin Kaupunginteatteria ylläpitävä Helsingin teatterisäätiö tai Kymi Sinfoniettaa ylläpitävä Kymenlaakson Orkesteri Oy. 

24 suomalaisen kaupungin kulttuuritoiminnan tuloja ja menoja selvitettiin nyt neljännen kerran Kuntien kulttuuripalvelujen toiminnan ja talouden vertailutiedosto -projektissa. Tiedot koskevat vuoden 2016 tilinpäätöstietoja. Projekti toteutettiin Suomen Kuntaliiton, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja mukana olleiden kaupunkien yhteistyönä.

Projektiin osallistuneet kaupungit olivat Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.

Lisätietoja:

Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee p. 050 435 9420

Tutkija Minna Ruusuvirta, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, p. 050 326 8014