Kahdeksan tutkittua johtopäätöstä maakunta- ja sote-uudistuksesta

(Kuntaliitto tiedottaa 22.3.2018) Kunta-ala on ollut uudistusten pyörteessä jo yli vuosikymmenen ajan. Tänään päättyvässä laajassa ARTTU2-tutkimusohjelmassa on kerätty tutkimustietoa uudistusten, kuten maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelusta ja vaikutuksista ennennäkemättömän monipuolisesti.

Tutkimusohjelmassa julkaistujen lähes 40 tutkimusraportin johtopäätökset voidaan tiivistää kahdeksaan oppiin:

1. Kunnat ja maakunnat ovat erilaisia ja eriytyvät koko ajan lisää. Siksi yhden rakenteellisen ratkaisun luominen on vaikeaa, ellei mahdotonta.

Kunnat ja maakunnat ovat monin tavoin erilaisia ja eriytymiskehitys jatkuu edelleen. Uudistuksille tuskin on eduksi, että samaa mallia muokataan kaikkialle. Kuntien ja alueiden sovittaminen samanlaiseen muottiin on hankalaa, eikä liioin perusteltua.

Kuntien sote-kustannukset riippuvat yhtäältä kuntalaisten palvelutarpeesta, toisaalta kunnan tavasta järjestää palvelut. Tulevaisuudessa huomattava osa kuntien ja maakuntien tuloista muuttuu asukasluvun perusteella, mutta kustannukset muuttuvat eri tavalla. Väestön määrän ja rakenteen muutos tuo tulevaisuudessa ongelmia kuntien ja maakuntien talouteen. Tärkeä kysymys on, mikä taho jatkossa parhaiten hallitsee kapasiteetin ylläpitämisen: maakunnat, kunnat, yritykset vai järjestöt.

Lisätietoja esim. seuraavista tutkimusohjelman raporteista:

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuserojen syyt

Navigoivat kunnat. Reaaliaikainen arviointitutkimus sote- ja maakuntauudistuksen ja tulevaisuuden kunnan valmistelusta.

Kouluverkkomuutokset ARTTU2-kunnissa 2000-luvulla

Väestörakenne ja -kehitys ARTTU2-tutkimuskunnissa

2. Vaikka palveluja järjestetään nyt eri tavoin, asiakkaat ovat niihin hyvin tyytyväisiä

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelijat perustelevat muutostarpeita osin sote-palvelujen tarjonnan nykytilan ongelmien takia. Kuitenkin kuntalaiset itse ovat tyytyväisiä sosiaali- ja terveyspalveluihin – niin kuin muihinkin palveluihin – ja tyytyväisyys on kasvanut viime vuosina.

Kuntalaisten tyytyväisyys palveluihin vaihtelee paikoin paljonkin, mutta se ei ole selitettävissä kunnan koolla tai sijainnilla. Palveluja käyttäneiden tyytyväisyys on suurempaa kuin mitä palveluja käyttämättömien.

Lisätietoja esim. seuraavista tutkimusohjelman raporteista:

Parhaat mahdolliset palvelut kaikille kuntalaisille?

ARTTU2-kuntien sote-polkuja

3. Luottamus ja laajan osallistumisen varmistaminen ovat välttämättömiä - myös uudistuksissa

 Uudistusten valmistelussa luottamusta ovat nakertaneet muun muassa parlamentaarisen valmistelun puuttuminen sekä monimutkaiset ja prosessin aikana muuttuneet uudistuksen perustelut. Tämä on merkinnyt sitä, että kunnat eivät luota riittävästi valtion päättäjiin eivätkä aina toisiinsakaan, valtio ei luota kuntiin, poliitikot eivät luota asiantuntijoihin ja viime kädessä myös kansalaiset ja kuntalaiset kokevat epäluottamusta eri tahoihin.

Tunne vaikutusvallasta ja kuulluksi tulemisesta lisää luottamusta, vastaavasti vaikutusvallan puute ja tunne, ettei tule kuulluksi, lisää epäluottamusta. Tämä pätee paitsi kuntalaisiin, päättäjiin ja henkilöstöön myös yleisemmällä tasolla kuntiin, alueisiin ja maan hallitukseen.

Lisätietoja esim. seuraavista tutkimusohjelman raporteista:

Navigoivat kunnat. Reaaliaikainen arviointitutkimus sote- ja maakuntauudistuksen ja tulevaisuuden kunnan valmistelusta.

Mitä sote- ja maakuntauudistus merkitsee kunnille?

4. Johtamisen merkitys korostuu arjessa ja uudistuksissa

 Johtaminen on uusien haasteiden edessä. Selkeätä johtajuutta tarvitaan paitsi arjen työssä, myös uudistusten toteuttamisessa niin kansallisella tasolla, maakunnissa kuin kunnissakin.

Muutoksen johtaminen tulee ratkaisemaan, kuinka hyvin uudistusten tuoma kehittämispotentiaali saadaan käyttöön.

Lisätietoja esim. seuraavista tutkimusohjelman raporteista:

Välitilan johtaminen kunnissa

Henkilöstöjohtamisen tila ja tulevaisuus kunnissa

Hyvinvoinnin edistäminen kunnassa

Kuntien poliittiset johtamis- ja päätöksentekojärjestelmät muutoksessa

5. Demokratiavaje ei häviä, se muuttaa muotoaan

 Kuntaliitoksilla sekä maakunta- ja sote-uudistuksen avulla (ml. suorat maakuntavaalit) katsotaan kansanvaltaisuuden vahvistuvan ja hallintohimmelien vähenevän. Suuremmat yksiköt kasvattavat kuitenkin etäisyyttä kansalaisista päätöksentekijöihin.

Suuremmat yksiköt, esimerkiksi kuntien laajenevat ja moninaistuvat konsernirakenteet, lisäävät sisäistä hierarkiaa ja byrokratiaa ja siirtävät demokratiavajetta kunnan tai alueen sisäiseksi, osin näkymättömäksi demokratiavajeeksi. Sama uhka on nähtävissä myös tulevien maakuntien demokratiassa.

Lisätietoja esim. seuraavista raporteista:

Kuntien moninaiset kuntakonsernit

Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen 2015

Kuntien kirjanpidollinen ja rahoituksellinen tasapaino – tasapainon tulkintaa. Osa I

6. Henkilöstö on oleellisen tärkeä voimavara muutosten toteuttamisessa

 Henkilöstön johtaminen on keskeinen tekijä muutosten toteuttamisessa kaikilla tasoilla.

Huomiota tulisi kiinnittää henkilöstön osaamisen ja työn sujumisen edellytyksiin, työn imun vahvistamiseen ja työpahoinvoinnin ehkäisemiseen, voimaannuttavien henkilöstökäytäntöjen ja ihmislähtöisen esimiestyön samanaikaiseen edistämiseen.

 Lisätietoja esim. seuraavista raporteista:

Kuntatyöntekijöiden hyvinvointia edistävät johtamiskäytännöt muutoksissa

Työn imu ja työn tuunaaminen aktiivisen sopeutumisen vahvistajina muutoksissa

Henkilöstöjohtamisen tila ja tulevaisuus kunnissa

7. Uudistuksissa toimeenpanolla on ratkaisevan suuri merkitys

 Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa uskotaan rakenteiden tuottavan lopullisen ratkaisun, mutta aiempien uudistusten keskeisenä oppina on ollut se, että toteutus ratkaisee, kuinka hyvin uudistuksen hyödyt saadaan kaivettua esille ja haitat eliminoiduksi. Selkeitä prosesseja ja vahvaa johtajuutta tarvitaan uudistusten toteuttamisessa niin kansallisella tasolla, alueilla kuin myös kunnissa.

Epäselvät tavoitteet ja keinot sekä liiallinen kiire ovat lisänneet epävarmuutta, jopa epäluottamusta, ja ovat laittaneet kunnat ja päättäjät välitilaan - sekä kellumaan että navigoimaan.

Lisätietoja esim. seuraavista raporteista:

Navigoivat kunnat. Reaaliaikainen arviointitutkimus sote- ja maakuntauudistuksen ja tulevaisuuden kunnan valmistelusta.

Näkemyksiä ja kokemuksia kokeiluista ja kokeilukulttuurista

 8. Uudistuksen tavoitteet ja perustelut ovat tärkeitä - pitkän tähtäimen strategiat parantavat tuloksia

Maakunta- ja sote-uudistuksen perustelujen mukaan kaikki hyötyvät uudistuksesta. Osa kunnista ja toimijoista kuitenkin epäilee ja jopa pelkää tappioita, osa taas on hyvinkin luottavaisia.

Kun uudistukset pitkittyvät ja mutkistuvat, osa kunnista jäädyttää oman kehittämistyönsä ja osa alkaa tehdä omia, ehkä jopa hätiköityjä ratkaisuja.

Uudistusten tavoitteet ja keinot eivät välttämättä vastaa toisiaan, esimerkkinä palveluiden integraatio sote-uudistuksessa. Ongelmat muuttuvat ja jopa unohtuvat uudistuksia tehtäessä.

Toisaalta maakunta- ja sote-uudistuksen rinnalla tai siitä huolimatta kunnissa on valtavasti toiminnallista kehittämistä. Rakenteiden uudistaminen voi olla kuntien kehittämistä estävää tai hidastavaa, joskin se voi myös edistää kehittämistyötä.

Lisätietoja esim. seuraavista raporteista:

Navigoivat kunnat. Reaaliaikainen arviointitutkimus sote- ja maakuntauudistuksen ja tulevaisuuden kunnan valmistelusta.

Kuntapäättäjien näkemykset haasteista ja toimenpiteistä valtuustokaudella 2017-2021

Sote-uudistus - mistä uudistuksen hyödyt syntyvät?

Tutkimusohjelma haastaa uudistustyötä tekevät

 Kuntaliitto käynnisti ARTTU2-tutkimusohjelman vuonna 2014.  Tutkimusohjelma on toteutettu yhteistyössä useiden ministeriöiden, yliopistojen, tutkimuslaitosten Kevan sekä ohjelmaan valittujen 40 tutkimuskunnan kanssa.

ARTTU2-ohjelma on useasta osaprojektista koostuva tutkimuskokonaisuus, jossa on selvitetty, miten uudistukset ovat vaikuttaneet kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan.

– On tärkeää, että kuntatutkijat haastavat uudella tutkimustiedolla uudistus- ja kehittämistyön parissa toimivat tahot pohtimaan laajempia kokonaisuuksia ja että saamme myös kuntien kokemustiedon käyttöön, tutkimusohjelman koordinaattori, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.

ARTTU2-tutkimusohjelma on tuottanut tutkimuskauden aikana tähän mennessä lähes 40 tutkimusraporttia.

Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. Tutkimuskuntien koko ja muut ominaisuudet yhdessä muodostavat edustavan otoksen koko maasta.

ARTTU-tutkimuskunnat: Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. 050 337 5634

Emeritusprofessori Pentti Meklin, Tampereen yliopisto, p. 050 564 2595

Erityisasiantuntija Arto Koski, Kuntaliitto, p. 050 542 9299

Tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen, Kuntaliitto, p. 050 533 2002