Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen kompensoitava täysimääräisesti - homekoulut unohtuivat kehysriihessä

(Kuntaliitto tiedottaa 26.4.2017) Kuntaliitto pitää myönteisenä, että kannustinloukkujen purkamiseksi tehdyt varhaiskasvatusmaksujen alentamiset on luvattu kompensoida kunnille. Tämä on tehtävä täysimääräisesti huomioiden maksualennusten lisäksi myös aiheutuvat järjestämiskustannukset kuten toimitila- ja henkilöstömenot.

– Maksualennusten kompensointi pääosin kuntien veropohjaa vahvistamalla on tässä tilanteessa perusteltua. Erityisen myönteistä on yhteisövero-osuuden lisäys, joka kannustaa elinvoiman kohentamiseen, arvioi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Kuntaliitto muistuttaa, että ehdotettu noin 90 miljoonan euron maksualennus on merkittävä suhteutettuna maksujen kokonaistuottoon, joka on 350 miljoonaa euroa. Tämänkin vuoksi on tärkeää seurata ja varmistaa, että kuntien taloustilanne ja mahdollisuus laadukkaan varhaiskasvatuksen järjestämiseen ei heikkene. Kustannuspaineet kohdistuvat erityisesti suurimpiin kaupunkeihin.

Kuntaliitto on pettynyt siihen, että homekoulujen korjaamiseen ja kuntien infran korjausvelan umpeen kuromiseen ei ole tulossa uusia toimia.

– Tämä on valitettavaa työllisyyden ja terveyden edistämisen kannalta. Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että hallitus palaa asiaan viimeistään budjettiriihessä, Reina toteaa.

Myös sote- ja maakuntauudistuksen muutostukeen ja etenkin ICT-järjestelmien rakentamiseen tarvittavat välittömät panostukset jäivät vaatimattomiksi ja täsmentymättömiksi. Tämä vaikeuttaa merkittävästi uudistuksen toimeenpanoa maakunnissa. Kuntaliitto pitää myönteisenä miljardin investointilupausta Sote-ICT:hen pidemmällä aikavälillä.

On tärkeää, että kuntatalouden rahoitusasematavoitteesta (-0,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2019 tasolla) pidetään kiinni ja mikäli se ei ole toteutumassa, hallitus tekee lupaustensa mukaisesti korjaavat toimet.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio muistuttaa, että hallitus on asettanut kuntataloudelle tavoitteen, jonka mukaan tulojen ja menojen erotus on 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

–Tästä on tärkeää pitää kiinni. Erityisesti kilpailukykysopimuksen vaikutusten seuraaminen on ensiarvoisen tärkeää. Lisävelvoitteista ilman täysimääräistä rahoitusta tai tulopohjan heikennyksistä on pidättäydyttävä jatkossakin, Punakallio sanoo.

Lisätietoja:

varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458

pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175