Mistä ratkaisuja koulusegregaatioon? -seminaari 19.-20.11.
Alueellinen eriytyminen ja koulusegregaatio ovat yhteiskunnallisia haasteita, jotka kohdataan kunnissa.
Koulutuksen järjestäjät, opettajat, opiskelijat ja opetushallinto:
(Kuntaliitto tiedottaa 30.11.2017) Opetusalan toimijat opiskelijoista, opettajista, koulutuksen järjestäjistä ministeriin saakka haluavat ilmaista voimakkaan tukensa ja sitoutumisensa kaikenlaisen seksuaalisen häirinnän havaitsemiseksi, esiintuomiseksi ja lopettamiseksi Suomen kouluissa ja oppilaitoksissa.
Kaikki allekirjoittaneet ovat sitoutuneet täydelliseen nollatoleranssiin häirintää kohtaan ja korostavat, että torjuntaan tarvitaan koko yhteisö. Myös opiskelijat on otettava mukaan suunnittelemaan toimia oppilas- ja opiskelijakuntien kautta.
Jokaisen, joka havaitsee häirintää, velvollisuutena on ottaa asia puheeksi ja puuttua tilanteeseen sekä rohkaista asianomaisia ottamaan ei-toivottu käytös puheeksi. Erityisesti tämä koskee esimiehiä ja opettajia sekä muita aikuisia. Johdon vastuulla on luoda yhdessä opettajakunnan kanssa opiskelulle turvallinen kulttuuri ja oppimisympäristö.
"Jokaiselle lapselle ja nuorelle on taattava koskemattomuus, turvallisuus ja mahdollisuus kasvaa omana itsenään, suojassa häirinnältä. Koulun ja koulutuksen järjestäjän tehtävä on varmistaa, että oppimisympäristö on turvallinen kaikille lapsille ja nuorille”, korostavat ministeri Sanni Grahn-Laasonen ja Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.
"Koulutuksen järjestäjän on syytä kiinnittää koulujen ja oppilaitosten osalta huomiota siihen, että niissä on nollatoleranssi seksuaalisen häirinnän osalta, muistuttavat Kuntaliiton Terhi Päivärinta ja Sivistystyönantajien Teemu Hassinen. ”Kaikilla kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelevillä, niin oppilailla ja opiskelijoilla kuin henkilökunnallakin on oikeus turvalliseen opiskelu- ja työympäristöön. Mikäli häirintää ilmenee, on siihen heti puututtava.”
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen puolestaan korostaa, että opettajan on aina noudatettava korkeinta mahdollista etiikkaa ja toimittava esimerkillisesti lasten ja nuorten kanssa. ”Opettajan ja esimiehen tehtävänä on luoda kaikin puolin turvallinen ilmapiiri oppimiselle, eikä muunlaiselle käytökselle ole sijaa opetustyössä.”
Opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat Bicca Olin, Riina Lumme, Pietu Heiskanen, Anni Koivisto, Jasmina Khabbal ja Eini Järvi kiteyttävät viestinsä seuraavasti: "Opiskeluvuodet ovat monelle myös aikuistumisen vuosia, ja opiskeluaikana opitut taidot ja tavat viedään mukana työelämään asti. Siksi on tärkeää, että meidän opiskelijasukupolvemme aikana laitetaan stoppi seksuaaliselle häirinnälle ja siitä hiljenemisen kulttuurille. Tähän tarvitaan mukaan meitä kaikkia: jokaisella meistä on vastuu puuttua häirintään sitä kohdatessaan. Tehdään yhdessä opiskeluympäristö, jossa jokaisella on turvallista olla!"
Häirinnän vastaiseen työhön sitoutumisensa voivat ilmaista kaikki opetus-, kasvatus ja tutkimusalan toimijat käyttämällä hastagia #NOMORE.
Sanni Grahn- Laasonen, opetusministeri, opetus- ja kulttuuriministeriö
Teemu Hassinen, toimitusjohtaja, Sivistystyönantajat
Olli-Pekka Heinonen, pääjohtaja, Opetushallitus
Pietu Heiskanen, puheenjohtaja, Suomen Lukiolaisten liitto
Eini Järvi, puheenjohtaja, Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry
Jasmina Khabbal, puheenjohtaja, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
Anni Koivisto, puheenjohtaja, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK
Riina Lumme, puheenjohtaja, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL
Olli Luukkainen, puheenjohtaja, Opetusalan ammattijärjestö OAJ
Bicca Olin, puheenjohtaja, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS
Terhi Päivärinta, johtaja, Suomen Kuntaliitto, p. 050 590 4796
Esko Lukkarinen, johtaja, Aluehallintovirastojen opetus- ja kulttuuritoimen vastuualueet
Marianne West-Ståhl, johtaja, Aluehallintovirastojen ruotsinkielisen sivistystoimen yksikkö
HUOM: Tiedotetta muutettu 4.12.2017 kello 14.30: lisätty allekirjoittajien luetteloon Esko Lukkarinen sekä Marianne West-Ståhl Aluehallintovirastosta.
Alueellinen eriytyminen ja koulusegregaatio ovat yhteiskunnallisia haasteita, jotka kohdataan kunnissa.
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää