(Suomen Kuntaliitto ja Tieyhdistys tiedottavat 29.12.2016) Suomen Kuntaliitto on laatinut Suomen Tieyhdistyksen kanssa syksyllä 2016 kyselyn, jossa koottiin tietoa kuntien näkemyksistä yksityistielain kokonaisuudistukseen. Kyselyn perusteella suurin osa kunnista haluaa keventää kuntien yksityisteitä koskevia vastuita ja tehtäviä.
Kyselyyn vastasi 56 prosenttia Manner-Suomen kunnista (166 kuntaa).
Kyselyn perusteella voidaan arvioida, että kunnat maksavat yksityistieavustuksia yhteensä ainakin 30 miljoonaa euroa vuosittain.
– Kuntien rahoitus yksityisteiden hoitoon on siten huomattavasti korkeammalla tasolla kuin valtion avustukset yksityisteiden parantamiseen ja kunnostamiseen. Valtion avustukset ovat riittäneet vain kaikkein kiireellisimpiin ja kriittisimpiin yksityisteiden parantamiskohteisiin. Uudistus on tärkeää toteuttaa siten, että samalla ei lisätä kuntien paineita yksityistieavustusten lisäämiseen, Kuntaliiton liikenneasiatuntija Johanna Vilkuna sanoo.
Kunnat huolehtivat yksityistielain mukaisesti tielautakunnan tehtävistä. Valtaosa kunnista kaipaa muutoksia tielautakunnan toimintaan ja kannattaa sitä, että tielautakuntien yksityistietoimituksia siirretään mahdollisimman laajasti kiinteistönmuodostusviranomaisten (joko kunnan viranomainen tai Maanmittauslaitos) hoidettavaksi. Suurin osa vastanneista kunnista kannatti myös kiinteistönmuodostusviranomaisten päätösvallan laajentamista.
Kuntaliitto ja Tieyhdistys korostavat, että tehtäviä ei tule siirtää pelkästään Maanmittauslaitokselle vaan asiakkaiden tulee voida tilata toimituksia myös kuntien kiinteistönmuodostusviranomaisilta. Suomessa 75 kuntaa pitää kiinteistörekisteriä. Näissä kunnissa asuu neljä miljoonaa asukasta.
– Kunnan kiinteistörekisteriviranomaisen tulee voida tarjota palveluja myös toisille kunnille. Näin saadaan useita toimijoita toimitusten joustavaan hoitamiseen, palvelujen kehittämiseen ja hinnoitteluun, jolloin vältetään monopoliasemassa olevaan toimijaan liittyvät ongelmat, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Matti Holopainen sanoo.
Tieisännöinnin merkitys kasvaa
Yksityisteiden rakentamisen, ylläpidon ja hoidon avustaminen on kunnille harkinnanvarainen tehtävä. Vastanneista kunnista 80 prosenttia pitää tärkeänä kuntien mahdollisuutta avustaa jatkossakin yksityistiekuntia harkitsemassaan laajuudessa.
– Tämä on ymmärrettävää, sillä yksityisteillä on paikoin tärkeä rooli haja-asutusalueen asutuksen, elinkeinotoiminnan ja esimerkiksi kunnan koulukuljetusten kannalta, Vilkuna toteaa.
Entistä tärkeämpään rooliin nousee ammattimaisen tieisännöinnin edistäminen ja ammatillisen toiminnan ja työkalujen kehittäminen. Tieisännöitsijät tarjoavat palvelujaan tiekunnille ja toimivat tiekunnissa asiantuntijoina. Tieisännöitsijöiden palvelut parantavat yksityisteiden hoidon ammattimaisuutta ja laatua sekä helpottavat tiekuntien toimintaa ja hallintoa.
– Tieisännöinnin edistäminen vahvistaa myös maaseudun elinkeinopohjaa. 72 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee, että lautakunnalle on ollut hyötyä tieisännöijistä. Usea vastaaja ilmoitti, että ammattimainen tieisännöinti on vähentänyt riitatapauksia, Suomen Tieyhdistyksen johtaja Jaakko Rahja sanoo.
Yksityisteitä on Suomessa 360 000 kilometriä
Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan yksityistielain kokonaisuudistusta. Muutoksia on tulossa ainakin yksityisteiden rahoitukseen, tienkäyttöoikeuksiin ja -maksuihin sekä tiekunnan hallinnon järjestämiseen ja tiekunnan oikeudelliseen muotoon.
Yksityistiet ovat tärkeä osa Suomen tieverkkoa. Ne välittävät liikennettä valtion ylläpitämiltä maanteiltä ja kuntien kaduilta yksittäisille kiinteistöille.
Yksityisteitä on kaikkiaan noin 360 000 kilometriä. Pysyvän asutuksen käytössä olevia teitä on noin 90 000 kilometriä, rakennettuja metsäautoteitä arviolta 120 000 kilometriä sekä muita autolla ajokelpoisia metsä- ja mökkiteitä on noin 110 000 kilometriä.
Lisätietoja:
Kuntaliiton liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna, p. 040 869 7836
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Matti Holopainen, p. 050 563 4622
Suomen Tieyhdistyksen johtaja Jaakko Rahja, p. 0400 423 871