Alhaisimmat kustannukset Lahdessa ja Mustijoella:
Kuntien sote-menot kasvoivat, syynä velvoitteiden lisääntyminen
(Kuntaliitto tiedottaa 14.6.2016) Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannukset kasvoivat edellisvuodesta, selviää Kuntaliiton vuosittaisesta suurten kaupunkien ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvertailusta.
Kun palkkojen ja hintojen kehitys otetaan huomioon, suurten kaupunkien terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kustannukset nousivat 1,6 prosenttia ja keskisuurten kuntien koko sosiaali- ja terveystoimen kustannukset 3,3 prosenttia.
Suurista kaupungeista Tampereen, Turun ja Kouvolan kustannusten kasvu alitti palkkojen ja hintojen kehityksen. Keskisuurista kunnista vastaava tilanne oli vain Mustijoella eli Mäntsälän ja Pornaisten yhteistoiminta-alueella.
– Vuonna 2015 kokonaiskustannukset kasvoivat, vaikka siihen osaltaan vaikuttivatkin HUSin palauttamattomat ylijäämät, joita ei ole huomioitu vuoden 2015 luvuissa. Väestön ikääntyminen, taantuma ja kuntien lakisääteisten velvoitteiden lisääntyminen ovat kasvattaneet kustannuksia, tuloksia analysoi Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.
– Toisaalta kunnissa on tehty määrätietoista palvelurakenteiden ja -prosessien kehittämistä, mikä näkyy jo joidenkin kohdalla kustannusten kasvun taittumisena.
Erikoissairaanhoito syynä suurten kaupunkien kustannusten kasvuun
Suurten kaupunkien terveydenhuollon vuosittaisessa kustannusvertailussa ovat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Keskimäärin kyseiset kaupungit maksoivat terveydenhuollosta 2 320 euroa vuodessa asukasta kohti.
Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 5,2 miljardia euroa. Suurimmat kustannukset olivat Oulussa (2 490 euroa asukasta kohti ikävakioituna) ja alhaisimmat Lahdessa (2 213 euroa asukasta kohti ikävakioituna).
Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat muita palveluja enemmän. Osin kasvu on laskennallista, koska Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) palauttamattomat ylijäämät näkyvät kustannuksissa. Helsingissä HUS:n kustannukset kasvoivat 37,2 milj. euroa (7 %). Tästä 20,9 miljoonaa euroa oli Helsingin osuutta syntyneestä ylijäämästä, mitä HUS ei palauttanut vuonna 2015.
– Kustannusten vertailua vaikeuttaa sairaanhoitopiirien yli- ja alijäämät ja niiden jaksottaminen. Esimerkiksi kunnan tilinpäätöstietojen mukainen vertailu ei ole tällöin luotettavaa, vaan tarvitaan tarkempaa kustannusten tarkastelua, kuten tässä vertailussa on tehty, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Tero Tyni.
Lisääntyneet tehtävät nostivat kustannuksia erityisesti keskisuurissa kunnissa
Keskisuurten kuntien vertailussa mukana ovat Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Sipoo, Tuusula ja Varkaus. Lisäksi mukana ovat Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ja Mustijoen perusturvan kuntayhtymät sekä perusturvaliikelaitos Saarikka.
Keskisuurten kuntien osalta Kuntaliitto vertaili terveydenhuollon kustannusten lisäksi sosiaalitoimen kustannuksia. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset olivat viime vuonna 3 429 euroa asukasta kohti. Kustannusten reaalikasvu oli 3,3 prosenttia.
– Sosiaalitoimen kustannusten kasvu selittyy erityisesti työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvulla. Lainsäädännöllä lisättiin kuntien maksuvastuuta pitkään työttöminä olleiden työmarkkinatukimenoista. Kasvua oli keskimäärin 39 euroa asukasta kohden, erityisasiantuntija Teija Mikkola tiivistää tuloksia.
Kasvu oli suurimmillaan Kotkassa, 54 euroa asukasta kohden, ja pienimmillään Kaarinassa, 13 euroa asukasta kohden.
– Vuonna 2015 kunnille tuli uusia velvoitteita myös sosiaalihuoltolaista ja vanhuspalvelulaista. Koko maan tasolla nämä velvoitteet lisäsivät menoja noin 150 miljoonaa euroa, erityisasiantuntija Tero Tyni arvioi.
Vertailukuntien matalimmat sote-kustannukset olivat myös viime vuonna Mustijoen perusturvalla, 2 995 euroa asukasta kohden ikävakioituina. Suurimmat kustannukset olivat puolestaan Kemissä, 3 961 euroa asukasta kohden.
Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia on myös tarvevakioitu. Tarvevakioinnilla menoista poistetaan kuntien erilaisen ikärakenteen vaikutuksen lisäksi muita palvelujen tarpeeseen vaikuttavia syitä, kuten sairastavuus, sukupuoli ja sosioekonominen asema. Jos tarvevakioinnin jälkeen ilmenee eroja kuntien kustannuksissa, ne saattavat johtua esimerkiksi toiminnan tehokkuudesta tai tehottomuudesta.
Korkeimmat tarvevakioidut sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat Kotkassa (3 664), Kemissä (3 513) ja Järvenpäässä (3 490), ja alhaisimmat Mustijoella (2 988), Imatralla (3 014) ja Keravalla (3 137).
Vertailu tehdään vuosittain
Kuntaliitto on selvittänyt vuosittain suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannuksia vuodesta 1996 lähtien. Keskisuurten kuntien koko sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia on puolestaan vertailtu vuodesta 2000 lähtien.
Suurille kaupungeille tehdyissä selvityksissä on terveydenhuollon kustannuksiin laskettu mukaan perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja yli 65-vuotiaiden sosiaalitoimessa saama ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Teija Mikkola, Kuntaliitto, p. 050 352 0020
erityisasiantuntija Tero Tyni, Kuntaliitto, p. 050 364 8163
erityisasiantuntija Anu Nemlander, Kuntaliitto, p. 050 563 6180
sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen, Kuntaliitto, p. 050 596 9866
Suurten kaupunkien yhteyshenkilöt
Espoo: Eija-Inkeri Kailassuo, vs. terveysjohtaja, 0505145076
Kuopio: Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta, p. 044 718 2791
Helsinki: Sosiaali- ja terveysviraston vt. virastopäällikkö Juha Jolkkonen, p. 09 310 422 15
Jyväskylä: Kati Kallimo, toimialajohtaja, p. 050 4422302
Kouvola: Terveysjohtaja Kari Kristeri, p. 020 615 9399
Lahti: Toimialajohtaja Mikko Komulainen, p. 03 818 1001
Oulu: Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä, p 050 576 8518
Pori: Esko Karra, terveyspalveluiden johtaja, p. 044 701 3411
Tampere: johtaja, hyvinvointipalvelut Taru Kuosmanen, p. 040 704 7337
Turku: Controller Pekka Paatonen, p. 040 652 8548
Vantaa: Vanhuspalveluiden johtaja Timo Aronkytö, p. 050 312 1678 sekä terveyspalvelujen johtaja Jarmo Kantonen, p. 09 839 26195
Keskisuurten kuntien yhteyshenkilöt
Imatra: Talousjohtaja Kai Roslakka, p. 020 617 2226
Järvenpää: Palvelualuejohtaja Tiina Salminen, p. 040 315 2154
Kaarina: Hyvinvointipalvelujen johtaja Anna Arola-Järvi, p. 02 588 6020
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä: kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto, p. 044 777 3033
Kemi: Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Liisa Niiranen, p. 040 541 8237
Kerava: Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola, p. 040 318 2170
Kirkkonummi: Perusturvajohtaja Liisa Ståhle, p. 050 594 1749
Kotka: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, p. 040 196 5146
Lohja: Vt. perusturvajohtaja, Mira Uunimäki, p. 044 374 2314
Loviisa: Perusturvajohtaja Carola Klawér p. 044 055 5360
Mikkeli: Sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen, p. 044 794 4200
Mäntsälä: vs. perusturvajohtaja Arja Tolttila, p. 040 314 5082 ja talouspäällikkö Satu Komulainen, p. 040 314 5716
Porvoo: Hallintopäällikkö Pia Väntsi, p. 040 178 9922
Rauma: Vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Aho Marja-Leena, p. 044 403 5190
Rovaniemi: Perusturvan toimialajohtaja, Markus Hemmilä, p. 050 577 6409
Saarikka: Liikelaitoksen johtaja, Mikael Palola, p. 014 459 8208
Salo: Apulaiskaupunginjohtaja Kai Saarimaa, p. 044 772 3730
Sipoo: Sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Kokko, p. 09 2353 65 00
Tuusula: Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Pirjo Vainio, p. 040 314 4401
Varkaus: Sosiaali- ja terveysjohtaja Seppo Lehto, p. 017 579 411